Työsuhdetta solmiessa sovitaan myös käytettävissä olevasta koeajasta. Koeaika tarkoittaa aikaa jolloin työnantaja voi irtisanoa työsuhteen ilman irtisanomisaikaa katsottuaan ettei työntekijä ole kelvollinen annettuun työtehtävään, tai kehittyminen on liian hidasta.
Sama sääntö on myös toisin päin, eli työntekijä voi irtisanoa työsuhteen ilman velvoitteita katsottuaan ettei työtehtävä tai työ ole sopiva tms. Tämä työntekijän oikeus on työvoimapoliittisesti kuitenkin huomattavasti heikommassa asemassa kuin työnantajan oikeus.
Koeaikaan liittyy myös aika vahvasti aika jolloin työntekijä oppii työtehtävän sekä sisäistyy yrityksen toimintatapoihin. Harjoitteluaika on monesti sama kuin koeaika.
Monet työtehtävät ovat hyvin kiireellisiä ja tarvitsevat myös hyvin itsenäistä työskentelyä. Tätä varten työhön opastus tulee tehdä huolella ja antaa työntekijälle aikaa sopeutua työtehtävään.
Usein koeajalta maksetaan erilainen palkka kuin koeajan jälkeen. Usein työntekijä ei ole kovinkaan "kannattava sijoitus" ennen kuin työtehtävään on sisäistynyt tarpeeksi. Useimmiten työntekijästä on kuluja eikä tuottoa tämän ajan sisällä. Tämän takia monesti koeajalta ei makseta samaa korvausta kuin pätevälle jo asian osaavalle työntekijälle.
Näin se sitten on, vai onko?
Monet yritykset elävät sellaisessa kilpailu tilanteessa jolloin työntekijän on oltava 100% kannattava heti parin kolmen päivän päästä viimeistään. Monella alalla tämä on ratkaistu puhtaalla provisioon perustuvalla palkkausmenetelmällä jolloin työnantajan riski on pienempi.
Ne joilla palkka maksetaan tuntipohjaisesti mutta työntekijän on osattava työtehtävä heti hyvin, ovat työnantajana eri asemassa. Tällaiset työnantajat etsivät usein uusia työntekijöitä koska työntekijä on erotettu lyhyen ajan jälkeen, tai työntekijä on itse lopettanut huomattuaan ettei sisäisty tehtävään niin nopeasti kuin olisi tarve.
Sellaisia uusia työntekijöitä jotka ovat "hetivalmiita" on kuitenkin vähemmistö. Työt eivät yleensä koskaan ole niin samanlaisia kuin edellisessä paikassa, tai alan työkokemusta ei vielä iästä riippumatta yksinkertaisesti ole.
On yksinkertaisesti enemmistö ihmisiä jotka eivät voi eivätkä kykene sisäistymään annettuihin työtehtäviin muutamassa päivässä. Yleisesti voidaan puhua noin 2 - 3 kk pituisesta ajanjaksosta ja ammattilaiseksi muutaman vuoden pituisesta ajanjaksosta.
Monella alalla ei odotetakaan että työntekijä olisi valmis 100% tehokkuuteen ennen koeajan loppua. Ainakin 2 - 3kk odotetaan että miten kehittynyt työntekijä on tähän mennessä.
Nykyisin kiire ja hektisyys ovat kunnollisen perehdyttämisen esteenä, vaikka niin ei saisi olla. Kunnollinen perehdyttäminen ja kehittymisen seuranta ovat usein kannattavia sijoituksia jotka tuottavat motivaatiota sekä työtehokkuutta turvallisin menetelmin.
Kun nuorena poikana menin ensimmäiseen oikeaan työpaikkaani raamipojaksi sahalle, oli vierelläni opastaja ensimmäisen viikon aamusta iltaan. Sahatyötä pidettiin kiireellisenä jo silloin, eikä turhaa ajan käyttöä liiemmin sielläkään nähty. Mutta vaikka työtehtävä oli niin yksinkertainen eikä sen ymmärtämiseen mennyt muutamaa tuntia pidempää, oli opastaja neuvomassa oikeita työmenetelmiä ja henkisenä tukena niin kauna että osasin varmasti itsenäisesti suoriutua tehtävästä.
Sahalla oli paljon muitakin kiireisiä työtehtäviä joihin perehdyttäminen oli usein vaikeaa, mutta sen vuoksi "vihreälle" sahamiehelle annettiinkin aluksi sellaisia "paikkaus hommia" joilla ei ollut minuuttiaikataulu.
Myöhemmin mennessäni suotyömaalle ajamaan traktoria oli mukanani vanhempi työntekijä perehdyttämässä tehtävään enemmän kuin kaksi päivää. Ja myöhemminkin jokainen tehtävä joka oli uusi perehdytettiin kunnolla ennen kuin pääsin itsenäisesti sitä tekemään. Tärkeää oli että minulla oli itsellä olo että selviän itsenäisesti työstäni.
Myöhemmin toimiessani itsenäisenä Osuuskunnan kautta olen tehnyt aina kun se on mahdollista sellaisen seuranta kaavakkeen jolla seuraan omaa kehittymistäni, sekä laittanut muistiin asioita joista voi oppia tulevaisuutta ajatellen. Seurantakaavakkeeseen keräsin oppilailta sekä työnteettäjältä tietoja joista sitten kehitin työmenetelmiä.
Nykyisin useimmat tehtäväni ovat olleet täysin itsenäisiä ja monet tehtävät ovat olleet minun itseni kehittämiä, joten ulkopuolinen ei niihin olisi voinutkaan perehdyttää. Silti teen aina seurantaa omasta kehittymisestäni ja opin tekemästäni virheistä.
Kiire tuhoaa monia asioita jotka vaikuttavat työturvallisuuteen, kannattavuuteen, sekä ennen kaikkea työmotivaatioon.