Nykyisin ei ole kovin kustannuspaineista perustaa omaa kauppaa. Lippiksiä ja jopa televisioita myydään netissä. Myyminen ja kaupankäynti on suhteellisen helppoa, eikä myyjällä ole suuria kustannuksia varaston pidossa.
Nettikauppojen alhaisen hinnan perusteena on varastokustannusten olemattomuus. Tämä, tai siis sen lieveilmiö on tullut koettua käytännössä, kun pari nettitilausta olen tehnyt ja tavaroita odotetaan vieläkin,,, vieläkin vaikka kaupanteosta on kulunut jo viikkoja.
K=P/V eli K eli kiertonopeus on päivien (365 = vuosi) lukumäärä jaettuna varaston kiertoajalla.
Voidaan laskea myös, K= varastojen hankintakustannus/Varastot
Esimerkiksi, varaston arvonkierto 30pv aikana antaa kiertonopeus luvun 12,17. Varaston arvonkierto on muistettava laskea varaston hankintakuluja vastaavasti. Ei myynnistä joka sisältää katteet yms.
Jos kiertonopeus on kovin suuri, sen pienempi on varaston arvo myyntiin nähden. Tämähän ei välttämättä tarkoita olematonta varastoa, jos myynti on kovin suuri. Mutta käytännössä suuren kiertonopeuden voi rinnastaa olemattomaan varastoon.
Nettikaupoissa ei välttämättä ole varastoa ollenkaan. Tämä mahdollistaa varastoriskien eliminoimisen lähes kokonaan. Mutta asiakaan kannalta asia ei ole aina joka kerta kovinkaan hyvä asia. Tuotteelle tosin saadaan tällä keinoin erittäin kilpailukykyinen hinta, mutta toimitusvarmuudessa voidaan menettää vastaava kilpailuhyöty.
Pienissä kylissä ja asutuskeskuksissa olevissa pienissä liikkeissä eräs myyntivaltti on hidas varastonkierto ja monipuolinen varasto. varastokustannukset nostavat tuotteen hintaa, mutta asiakaspalvelussa voitetaan tuotteiden saatavuudella asiakkaita. Yksityisasiakas joka tulee liikkeeseen asioimaan saa myös vaikutteita siitä miten paljon tuotteita on esillä. ja etenkin varaston näkyvyyden monipuolisuus on hyvin merkittävä.
Takavuosien opetuksista varmaan kyseinen JOT (Just On Time, vapaasti suomennettuna Juuri Oikeaan Tarpeeseen) ajattelu on jäänyt parhaiten mieleen.
Ajatusmallina JOT on mitä parhain. JOT mallin mukaisia laskentamalleja ja toimintamalleja on netti pullollaan eikä opaskirjoistakaan ole ollenkaan pulaa. Ongelmaksi JOT muodostuu vasta sitten kun se ei olekaan toiminut väärän tulkintaperusteen takia oikein.
Muistuu takavuosilta esimerkki autonhuollon ajoilta. Päävarastossa oli männänrenkaat vain kolmelle männälle, kun keskimäärin niiden kysyntä kuukautta kohti osoitti tämän kolmen sarjan olevan JOT, eli Juuri Oikeaan Tarpeeseen oleva määrä. Kun kyseessä oli neljä mäntäinen moottori, niin korjaamisen sisäiset kustannukset nousivat moninkertaisesti. JOT ei toteutunut miltään perustellulta kannalta katsottuna, koska se ei ollut JOT, vaan väärä tulkinta kyseisestä ajatusmallista.
Toinen esimerkki pienestä myymälästä jossa myymälänhoitaja vaihtui "oppineeseen" henkilöön. tarkoitan "oppineella" juuri sitä toimintamallin soveltamista.
Myymälässä oli ennen n 7000 -8000€ varastoarvo ja varaston myynti kuukaudessa 4000 - 4500€ eli varaston kierto noin 6 lukemissa. (Muu työmyynti on esimerkissä poistettu.) Uuden hoitajan mielestä varastoarvo tarvitsi heti pikimmiten pudottaa myyntiä vastaavaksi ja vielä sen allekin, koska kaikki on niin helposti tilattavissa. Noin 3500€. Tuloksena kuitenkin asiakkaat katsoivat asioidessaan myymälässä, että sen toiminta on lähes lopetettu ja siirtyivät ostoksille taajamaan suuriin ostoskeskuksiin. Tässä yhteydessä työmyynti putosi vielä kovemmin.
Siis joissain tapauksissa liikkeenhoitajan tulee "haistaa" asiakaan halu maksaa ylläpidettävästä varastosta.
Kivijalkayrityksissä on totuttu ajatukseen varaston olemassaolosta. Usein uskotaan takahuoneessa olevan tuotteita joita kaikkia ei ole vielä tuotu esille. Tämä on varmasti monesti totta, mutta päinvastoinkin voi olla. Voi olla kivijalkayritys jossa ei ole lainkaan varastoa. Esillä olevat tuotteet eivät ole myytäviä, vaan kosketeltavia "kuvia" tuotteesta. Näissä kaupoissa tuote maksetaan ensin kassalle ja tilataan samalla toimittajalta.
Paikallisessa lehdessä oli kirjoitus. Kirjoituksessa esimerkkinä oli polkupyörän rengas. Asiakas meni paikalliseen rengasliikkeeseen kysymään rengasta, mutta rengasta ei ollut varastossa ja tulee varmaankin seuraavalla viikolla.
Kun eletään ympäristössä jossa on tavattoman helppoa hakea puuttuva rengas samalla kun käväisee naapurikaupungissa suuressa ostoskeskuksessa, on tämäkin rengaskauppa menetetty paikallisella tasolla.
Pienet yritykset ihmettelevät miksi kukaan ei osta lähikaupasta, kun lähiympäristössä on kuitenkin kaiken alan tarjontaa.
Syy ostamattomuuteen löytyy varmasti usein peiliin katsomalla. joskin en mene väittämään että kaikki on niin mustavalkoista, mutta peilistä voi löytyä osa totuudesta.
Jos yritys huolehtii mitä varastoon kuuluu ja pitää todellakin huolen että se mikä kuuluu varastovalikoimaan on ja pysyy siellä. Niin ei menetetä sitä ensimmäistä kontaktia, kun se usein on myös se viimeinen. Tällaisessa tapauksessa varastonarvon JOT ajattelu on laitettava uuteen syyniin, ja se JOT on osattava tulkita oikein.
Nettikauppa on siitä helppoa asiakkaan näkökohdasta katsottuna, ettei asiakkaan tarvitse vaivautua siirtymään sinne paikalliseen liikkeeseen hakemaan ei oota, vaan yhteys tapahtuu parilla klikkailulla ja jos on ei oo, niin ei tuota kauan jaksa muistella.
Nettikaupat ovat nykyisin useimmiten ilman varastoa olevia tilausmyyntipisteitä. Toimintamallina erittäin tehokkaita ja hoitavat puuttuvan tarjonnan renkaanosasen kiitettävästi. Mutta samalla kun tuo "terve" hintojen putoaminen ajaa varastoa ylläpitävät yksityisyrittäjät konkurssiin, ajavat ne myös itseltään mahdollisuuden ylläpitää vakavaraista toimintaa jolla olisi oma toiminnallinen inertiansa. ..
Kunnes taas joku uskaltaa perustaa ihan oikean myymälän kustannuksineen ja siihen vaikka lisäksi vielä nettimyynninkin.... Ja hetken päästä joku toinen taas nettimyynnin ja siihen vaikka vielä pienen varastonkin... jne...