Hitti High Hit k.3.8.09 Cockerspanieli. Sisäinen verenvuoto.
Hitti läksi viimeiselle kesälomareissulleen yhtä paljon intoa täynnä, kuin Hitti
lähti mille reissulle tahansa. Emme aavistaneet perjantaina vielä mitään
tulevasta. Lauantaina Hitin korvan vieressä oleva kasvain oli revennyt ja vuosi
verta tyrehtymättä. Kävimme päivystävällä eläinlääkärillä, jolloin selvisi että
Hitillä on myös korvatulehdus. Korvatulehdus on varmaan syy, miksi Hitti oli
raapaissut kasvaimen rikki.
Hitti sai lääkityksen ja muovisen suojakuvun ettei pääse enempää raapimaan.
Vuoto ei kuitenkaan tyrehtynyt iltaankaan mennessä vaikka varovaisesti
puhdistelimme ja estimme kosketuksen saamista kasvaimeen. Iltaan mennessä
Hitille oli kaulaan toiselle puolelle tullut pieni yhä suurenevä patti, paise.
Sunnuntaina soitimme Hitin omalle lääkärille joka lomalla ollessaan puhelimitse
arveli samoin kuin mekin, että kyseessä on korvasta johtuva märkiminen. Ei siis
lääkityksen ollessa voimassa olisi mitään hengenvaaraa. Hitti kuitenkin väsyi
yhä enemmän ja lopulta ei jaksanut enää kävellä kuin lyhyitä matkoja.
Maanantai aamun koittaessa Hitin voimat olivat ehtyneet yhä enemmän. Hitti
yritti omin voimin aamulenkille asuntovaunustamme, mutta voimat ehtyivät
ulko-ovelle. Nostin Hitin ulos ja totesin että nyt on tosi kyseessä, märkäpaise
ei puhkeaisi itsekseen kuten olimme toivoneet.
Soitin Klaukkalan eläinlääkäriin ja saimme pika-ajan tuoda Hitti sinne. Veimme
Hitin katsottavaksi. Eläinlääkäri otti ultraäänikokeen ja neulakokeen josta
totesimme että kyseessä ei ole märkäpaise vaan sisäinen verenvuoto jota ei voi
Hitin tuossa kunnossa ollessa enää leikata. Eikä leikkaus todennäköisesti
pelastaisi pidemmän päälle muutoinkaan. Yksi epäily oli että sisäinen kasvain
olisi verenvuodon syynä. Toinen epäily kohdistui Cokkereiden ominaisuuteen
sairastua verisairauteen jolloin veri ei hyydy. Tämä tuntui uskottavalle,
varsinkin kun se korvan vieressä oleva kasvain oli vasta nyt hyytynyt.
Oli syy mikä hyvänsä, olimme päätöksen edessä. Hitti hengitti vaivoin, eikä
jaksanut edes päätään nostaa. Päätimme helpottaa Hitin viimeisiä hetkiä.
Pidin Hittiä sylissäni kunnes uni oli syvää, ja ennen viimeistä piikkiä en enää
havainnut minkäänlaista elonmerkkiä.
Hitti oli poissa. Kyyneleissä oli pidättelemistä, enkä siinä onnistunutkaan.