Nokinen tulppa eikä kone käynnisty ( Linkki korjattu 16.8.2023 )

Tulpan lämpöarvon merkitys

Minulla on vuosikymmenten kokemus varsinkin 2T moottoreista jossa usein pitää tulppaa rassata ennen kuin moottorin saa käynnistettyä.

Ihan ensimmäiseksi kun noita ongelmakohtia käynnistämättömyyteen alkaa selvittämään, on syytä opetella tuntea moottorin toimintaa sekä moottorin polttoaine, sytytys- yms järjestelmien toimintamallit.

Ihan muutamalla perustutkimuksella saa melko varmasti selville missä vika luuraa. Poikkeuksia on joista viime keväinen pojan mopon ensi käynnistys talven jälkeen oli kummallisinta jota olen kokenut. Loppujen lopuksi selvisi että bensa ei meinannut kunnolla syttyä edes kangastilkussa sytkärin avullakaan. ( poika oli saanut syksyllä kaveriltaan vanhaa 95E bensaa + jotain perusmoottoriöljyä ja sitäkin ( öljyä) liikaa tankkiin)

Siis selvitä saako polttoainetta. tarkista kipinä. tunnustele onko puristuksia joko starttausäänestä tai käynnistin narulla tai jalkapolkaisijalla.

Mikäli moottori on käynyt edellisellä kerralla moitteetta ja nyt käynnistäessä lähti käyntiin mutta pääsee yllätyksellisesti sammumaan ennen kuin moottori on lämmennyt käyntilämpöiseksi, saattaa käydäkin niin että sytystystulppa jäi nokiseksi koska ei vielä lämmennyt itsepuhdistuslämpötilaan asti. Sen tähden onkin suositeltavaa että varsinkin 2T moottoria ei käynnistetä vain pieneksi hetkeksi ja sitten sammuteta ennen ajoon lähtöä. Suositeltavaa on että moottoria käytetään aina kunnolla lämpöiseksi saakka ennen sammuttamista, jotta tulpat kerkeävät lämmetä puhdistautumislämpötilaan saakka.

Ammattikoulussa 1977 opettajani kertoi teoriatunnilla että sytytystulpan itsepuhdistuslämpötila alkaa matalimmillaan n. 400°C asteessa ollessaan optimaalinen n. 550°C lämpötilassa. Tätä korkeampi lämpö alkaa jo n 600 - 650°C tienoilla matalaoktaanisella polttoaineella aiheuttamaan itsesytytys vaaraa. Liian matalana pysyvä käyttölämpötila nokeaa tulpan, eikä kipinä enää toimi. Tuplan lämpöarvoa tulee säätää käyttötarpeen sekä ohjekirjan arvojen mukaisesti.

Lainaus Kipparilehdestä jossa aiheesta laajamittaisempi selvitys ( teksti sekä kuvat ): Moottoritekniikka 2: Sytytystulpat – Oikea tulppa, parempi kipinä - Kipparilehti.fi

Tärkeä lämpöarvo

Sytytystulpalla on tietty lämpötila-alue, jossa se toimii parhaiten. Tämä on yleensä 500–700 °C. Käyttölämpötilan alapuolella, noin 400 asteessa on niin sanottu itsepuhdistumislämpötila, jossa tulppaan kertyvä palamisnoki vielä puhdistuu itsestään. Mutta jos esimerkiksi uistellessa tulpan lämpötila pääsee rajalämpötilan alle, on seurauksena tulpan nokeentuminen ja käyntihäiriöt.

Jos tulppa taas lämpenee liikaa, vastaan tulee itsesyttymislämpötila noin tuhannen asteen tietämillä. Silloin kuuma tulppa sytyttää polttoaineen ilman kipinääkin. Itsesyttymisestä käytetään usein myös nimeä hehkusytytys.
Jo aikaisemmin, noin 800 asteessa tulpan elektrodien eroosiokuluminen voimistuu huomattavasti, joten tulppa ei saisi toimia pitkään liian korkeassa lämpötilassa.

Sytytystulpan käyttölämpötilan määrittää moottori ja tulpan lämpöarvo. Oikea lämpöarvo määritellään aina moottorikohtaisesti.

Mitä numero kertoo?

Kuumassa tulpassa mallinimeen sisältyvä lämpöarvonumero on yleensä pieni ja kylmässä suuri. Näin on merkitty esimerkiksi NGK- ja Denso-sytytystulpat. Poikkeuksiakin on, ja esimerkiksi Bosch-tulpissa järjestys menee toisinpäin: kylmä tulppa on numeroarvoltaan pieni ja lämmin suuri. Muutenkaan numeroarvot eivät eri valmistajilla ole vertailukelpoisia. NGK:n lämpöarvo 2 vastaa Denson lämpöarvoa 9, ja NGK:n arvo 12 vastaa Denson arvoa 37. Kannattaa siis tutkia myyjän kanssa vastaavuustaulukkoa, jos on ostamassa eri merkkistä sytytystulppaa, kuin mitä valmistaja suosittelee.

Sytytystulpan lämpöarvoa voi itse vaihtaa mutta omalla vastuulla mikäli tiedostaa moottorin tulevan käytön. Jos esimerkisi on aivan varma ettei moottoria kuormiteta liki puoliakaan siitä mitä täysi kuormitus ja käyttö on, voi yhdellä pykälällä, tai jopa kahdella pykälällä kuumemman tulpan vaihtaa huoletta alkuperäisen kylmemmän tulpan tilalle. Esimerkkinä poikani sekä parin ystäväni poikien motocrosharrastuksen alkumetrit. Crossikoneiden viritysaste on varsin korkea. Korkea viritysaste vaatii melko kylmän tulpan esim NGK 9 tai 8 . Poikani ajoi ensimmäiset ajonsa pintakaasulla ykkösvaihteella kävely/juoksu vauhtia. ( Kawasaki KX60 ja myöhemmin KX85 ) siinähän kävi niin että tulppa nokeentui helposti. Käynnistyminen nokisella tulpalla oli vaikeaa.

Vaihdoin NGK tulpan lämpöarvoksi 6 ja seurasin ajon kehittymistä. Käynnistysongelmat jäivät heti pois. Kun vauhti alkoi kiihtyä harjoittelukertojen aikana vaihdoin 7 tulppaan ja myöhemmin 8 tulppaan. Viimeisimmät ajot pikkupyörällä KX85 olivat jo kokonaan urut nurin eli täyskaasulla tyyppistä joten 9 tulppa oli jo sopiva. 8/9 onkin valmistajan ohjeen mukainen tulppa.

Moottorissa käytettyjen voiteluöljyken laadulla on merkityksensä

Kaikissa moottoreissa voitelu suoritaan moottoriöljyllä. Joka kerta kun öljyä on palotapahtumassa mukana, on tulpan nokeentuminen yleisempää kuin ilman öljyä. Erityisesti 2T moottoreiden voitelussa on oikeasti syytä käyttää laadukasta ja varmasti suositusten mukaista öljyä. Liika toisinsanoen liiallinen 2T öljyn määrä yhdistettynä huonolaatuiseen 2T öljyyn takaa moottorin karstoittumisen varmasti, sekä nokeaa tulppia joka ikinen kerta kun kone käynnistetään. Moni luulee väärätietoisesti että kun 2T öljy on huonolaatuista, pitää sitä laittaa enemmän. Se on ihan väärä arvio. Ennemminkin hyvälaatuista, korkealaatuista 2T öljyä voi käyttää enemmän eikä se niinkään karstaa, mutta syytä liialliseen määrään tai käyttöön ei yleensä ole. Mikäli konetta käytetään vajaakuormalla, tyhjäkäynnillä sekä moottori vielä sammutetaan alilämpöisenä, on käytetyllä 2T öljyllä sen laadulla sekä määrällä vielä suurempi merkitys. kts erillinen artikkeli lisäaineista

Metsä man tuskastuu kelkan kanssa.

Kirjoitin hänelle Youtube kommentti kenttään

Ei ole kokemusta juuri tuollaisesta Skiidoosta mutta jonkin verran noita moottoreita ikäni rassaannena toteaisin että tuo käynnistys ongelma on aika yleinen. Kun tulppa on ns "kylmä" lämpöarvoltaan jotta se toimii itsepuhdistuslämpötilassa kuormituksessa niin se nokeentuu tyhjäkäynnillä helposti koska jää kylmäksi. Minulla oli aikoinaan auto jossa oli ns kiristetty moottori. Jos käynnistyksessä ei heti polkaissut kunnolla tulia koneeseen ja päästi moottorin sammumaan, oli tulpat melko varmasti jo vaihtoa vailla. Ja noissa motocross pyörissä joista on kokemusta voisin sanoa saman ilmiön. Eli heti käynnistyksen jälkeen pitää huolehtia ettei moottori pääse sammumaan alilämpöisenä. Runtua sen verran että pysyy varmasti käynnissä. Ei se tarkoita ylenpalttista huudatusta, mutta sen verran ettei varmasti sammu. Ja heti mielummin ajoon vältellen turhia tyhjäkäyntejä muutoinkin. Mikäli on oikein paljon tarvetta käytellä konetta hiljakseen tyhjäkäynnillä alilämpöisenä suosittelen vaihtamaan yhtä astetta kuumemmat tulpat. HUOM niillä ei sitten saa ottaa täysiä tehoja koneesta irti sillä lämpöarvoltaan kuumempi tulppa menee ylilämpöiseksi ( yli 550°C ) ja alkaa hehkumaan. Paras konsti on kuitenkin että älä anna sammua ja lähde ajamaan jotta kone lämpiää normaali lämpöön ennen kuin sammutat.

Seuraan Metsä Man tuottamia videoita. Timo Juvonen Metsä Man tuottaa sellaisesta arjen näkökulmasta arkisen todellisia videoita.

Metsä man vaihtaa tulpan

Toimimaton sytytystulppa ei ole automaattisesti risa

Sen verran vielä lisäisin omana kommenntina yleisesti ettei nokeentunut tulppa joka kerta ole lopullisesti viallinen. Tulpan kärkiväliin kertyy sellaista "kylmälimaa" joka poistuu helposti hienolla hiomapaperilla ( 800 tai jtn) . Itse kokeilen taittaa hiomapaperin kaksinkerroin ja hinkkaan sillä kärkiväliä. Lopuksi käännän paperin taitoksen toisinpäin ja putsaan kärkivälistä hiomajätteen pois.

Mittaa tulpan kunto

Mutta jos tulppa pääsee lyömään kipinän keskielektrodin eristeen läpi suoraan sytytystulpan kuoreen käymättä lainkaan kärkivälin kautta, on tulppa yleensä ns entinen. Kun kipinäsähkö löytää kerran tien posliinieristeen läpi kuoriosaan, se löytää sen toisenkin kerran. Eli jos putsaaminen ei auta, heitä roskiin ÄLÄ jätä varmuuden vuoksi sellaista risaa tulppaa varalle.

Toinen aika yleinen vika on varsinkin R- tyyppisissä tulpissa vastusarvon nouseminen tai yhteyden katkeaminen kokonaan. Normaaliksi vastusarvoksi keskielektrodin ja kytkentäpään välillä on noin 5 - 15K ohm. Jos tulppa ei ole R tyyppinen eli (resistance suojattu radiohäiriöiden takia ) vastus on huomattavasti pienempi, jopa vain muutamia ohmeja. Jos kytkentäpään (tulpanhatun puoli ) ja keskielektrodin välinen vastusarvo on liian korkea, ei tulpalla tee enää mitään.

Sytystystulppa ei siis ole aina yleensä automaattisesti entinen. Kun tutustut sytytystulpan rakenteeseen ja kärkiväliasiaan, voit alkaa itse todeta milloin tulppa on vaihtoa vailla. Yleensä ns normaali tulpat ovat sen verran edullisia että vaihtoa kannattaa harkita melko aikaisessa vaiheessa. Siitäkin huolimatta turha vaihto on aina turha vaihto.

Risalla tai muuten toimimattomalla tulpalla ei pitäisi ajella.

Joskus monisylinterisessä koneessa tulee tilanne että yksi tai useampi sylinteri jää käynnistymättä. Mikäli sylinterit eivät palaudu käyntiin hyvin nopeasti käynnityksen jälkeen, voi tilanteesta tulla haittoja sekä vaurioita muihin järjestelmiin. 4T koneissa on polttoaineen sekoittminen moottoriöljyyn, mutta 2T sekä 4T moottoreissa voi esim sytytyspuola tai sen johtimet vaurioitua, koska ja jos kipinä ei pääse tulpan kärkivälissä purkautumaan voi jännite etsiä itselleen toisen purkautumistien. Uusi purkautumistie voi jäädä pahimmassa tapauksessa pysyväksi. Esim puolan sisällä tai sytytysjohtimessa, tulpanhatussa tai missä vain. Tällöin uusikaan tulppa ei enää toimi välttämättä kunnolla vaan kipinä karkaa tekemäänsä uutta purkautumisreittä pitkin runkoon.

Hieman tulppa asiaa