Hyvästi hyvinvointivaltio.

Seuraavat tekijät viittaavat hyvinvointiperusteiden yhä lisääntyneeseen heikkenemiseen:

1. Julkisten menojen leikkaukset ja vaikutukset Hallitus on leikannut merkittävästi sosiaaliturvasta, koulutuksesta, terveydenhuollon saatavuudesta, lastensuojelusta, nuorisotyöstä, asumistuesta, opintotuesta, kulttuurista, vammais- ja vanhuspalveluista sekä luonnonsuojelusta. Kuntien valtionosuuksien vähentäminen heikentää myös peruspalvelujen, kuten peruskoulujen, rahoitusta. Lisäksi sosiaali- ja terveysjärjestöjen STE-tukia on karsittu.
2. Verokevennykset hyvätuloisille ja yrityksille Yhteisöveron alentaminen, suurituloisten marginaaliverojen keventäminen ja perintöveron alarajan nosto hyödyttävät ensisijaisesti varakkaita. Nämä päätökset ovat vähentäneet valtion verotuloja, mikä vaikeuttaa julkisen sektorin rahoitusta.
3. Hyökkäys työmarkkinoita vastaan Ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennyksen poistamista on pidetty suomalaisen työmarkkinajärjestelmän heikentämisenä ja työntekijöiden aseman horjuttamisena.
4. Kyseenalaiset talousoletukset Hallitus perustelee veronalennuksia niiden "dynaamisilla vaikutuksilla" talouskasvuun, vaikka taloustieteilijät pitävät näitä odotuksia liian optimistisina. Eläkerahastojen käyttö budjettivajeen paikkaamiseen on herättänyt huolta talouspolitiikan kestävyydestä.
5. Julkisen sektorin supistaminen Hallituksen tavoitteena on ollut siirtää toimintoja julkiselta sektorilta yksityisille markkinoille, mikä viittaa selkeään ideologiseen linjaukseen valtion roolin pienentämiseksi.
6. Epäjohdonmukaisuus ja epäoikeudenmukaisuus Kriitikot korostavat, että leikkaukset pienituloisiin kohdistuvat ankarammin, kun taas hyvätuloisia tuetaan veronalennuksin. Tämä ristiriita on heikentänyt hallituksen uskottavuutta talouskurin puolustajana.

Kokonaisvaikutus Näiden toimien summa viittaa siihen, että hyvinvointivaltion perusta heikkenee systemaattisesti. Vaikka hallitus korostaa talouskasvun tarvetta, leikkaukset ja veropäätökset kohdistuvat kuitenkin epätasaisesti, mikä syventää voimakkaasti eriarvoisuutta. 

• Hallituksen talouspolitiikka on puhtaasti taloudellisin kriteerein arvioiden epäonnistunutta, mutta ei mitenkään katastrofaalista .
• Hallituksen talouspolitiikalta on pudonnut pohja .

Muistatko millainen oli hyvinvointivaltio 80 luvulla? Muistako kun 90 luvulla epäiltiin ettei jäljelle jääneet rippeet hyvinvointivaltiosta oikeuta puhumaan hyvinvoinnista? Muistako 2000 luvun kun puhuttiin että hyvinvointivaltion pelastamiseksi on tehtävä lisää leikkauksia? Muistatko 2010 kun pikkulamasta (2008) alettiin selvitä mutta piti tehdä sopeutusleikkauksia? Ja nyt . 2025 puhutan vieläkin kuin jokin hyvinvointivaltio olisi ollut enää edes olemassa siinä mittakaavassa kuin se oli. Ja titenkin sen pelastamiseksi sama Kokoomus tekee leikkausia . Itseasiassa vuodesta 1987 lähtien Kokoomus on "pelastanut" hyvinvointivaltiota leikkauksilla. Vieläkin siitä on ilmeisesti liikaa jäljellä.

Nuoruuteni hyvinvointivaltio

 Kuka haluaa hyvinvointivaltiosta luopua?

n

keskeiset linjaukset.

Mitkä ovat hallituksen puoliväliriihessä päätetyt keskeiset talouspoliittiset linjaukset vuosille 2026-2029?

Hallitus on päättänyt merkittävästä kasvupaketista, jonka tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua ja parantaa Suomen kilpailukykyä. Keskeisiä toimia ovat työn verotuksen keventäminen noin miljardilla eurolla vuosina 2026 ja 2027 kohdistuen erityisesti pieni- ja keskituloisiin, yhteisöveron alentaminen 20 prosentista 18 prosenttiin yrittämisen vauhdittamiseksi, ja puolustusmenojen merkittävä nostaminen 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä. Lisäksi panostetaan sisäiseen turvallisuuteen ja lisätään tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta. Toimenpiteitä rahoitetaan kohdentamalla menoja ja verotusta uudelleen, mikä sisältää muun muassa vähennyksiä kirkkojen valtionosuuksiin, yritystukiin ja STEA-rahoitukseen, sekä Kansaneläkelaitoksen tiedonsaantioikeuden laajentamista sosiaaliturvan väärinkäytön vähentämiseksi.

Miten hallituksen suunnittelemat veronalennukset vaikuttavat eri tuloryhmiin ja kokonaisveroasteeseen?

Hallituksen suunnittelemat veronalennukset kohdistuvat erityisesti pieni- ja keskituloisiin ansiotuloverotuksen keventämisen kautta. Myös hyvätuloisille tehdään veronalennuksia, kuten ylintä marginaaliveroa laskemalla ja perintöveroa keventämällä. Yhteisöveron alennus puolestaan hyödyttää yrityksiä. Veronmaksajain Keskusliiton mukaan verouudistukset ovat kokonaisuudessaan keventäviä palkansaajille, mutta tarkkaa kohdistumista ei ole vielä täysin selvillä. On huomattava, että samanaikaisesti osa verovähennyksistä, kuten työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen ja työhuonevähennys, poistetaan, mikä voi joissain tapauksissa kompensoida ansiotuloveron alennusta. Kokonaisveroasteeseen muutosten odotetaan vaikuttavan laskevasti, mutta dynaamisten vaikutusten toteutuminen vaikuttaa lopulliseen lopputulokseen.

Mitä säästötoimia hallitus on päättänyt toteuttaa ja mihin ne kohdistuvat?

Hallitus on päättänyt useista säästötoimista rahoittaakseen kasvupakettiaan ja tasapainottaakseen julkista taloutta. Näitä toimia ovat muun muassa valtion rahoituksen vähentäminen evankelis-luterilaiselta ja ortodoksiselta kirkolta, yritystukien leikkaaminen (pois lukien T&K- ja AV-alan tuet), Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoituksen leikkaaminen, kuntien peruspalvelujen valtionosuuden leikkaus, kehitysyhteistyön rahoituksen vähentäminen sekä korkeakoulujen perusrahoituksen leikkaaminen. Lisäksi harkitaan kuntien mahdollisuuksien rahoittaa varhaiskasvatusta ja kouluja heikentämistä kuntien valtionosuuksia leikkaamalla.

Miten hallituksen talouspolitiikkaa on kritisoitu ja mitä vaihtoehtoja on esitetty?

Hallituksen talouspolitiikkaa on kritisoitu voimakkaasti useista suunnista. Kritiikin pääteemoja ovat muun muassa samanaikainen menoleikkaukset ja verotulojen vähentäminen (erityisesti hyvätuloisille ja yrityksille), mikä nähdään ideologisena valintana hyvinvointivaltion heikentämiseksi ja eriarvoisuuden kasvattamiseksi. On kyseenalaistettu, onko Suomella varaa mittaviin veronalennuksiin nykyisessä taloustilanteessa, ja on esitetty, että leikkaukset sosiaaliturvasta ja peruspalveluista on ristiriidassa veronkevennysten kanssa. Vaihtoehtoina on ehdotettu muun muassa investointeja koulutukseen ja kestävään siirtymään, sekä haittaverotuksen painottamista työn ja yrittäjyyden verotuksen keventämisen sijaan. Lisäksi on varoitettu siitä, että hallituksen luottamus dynaamisiin vaikutuksiin veronalennusten myötä on riskialtista ja voi johtaa velkaantumisen syvenemiseen.

Miten hallitus perustelee talouspolitiikkaansa ja mitä tavoitteita sillä pyritään saavuttamaan?

Hallitus perustelee talouspolitiikkaansa tarpeella vauhdittaa talouskasvua, parantaa Suomen kilpailukykyä ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan palvelut pitkällä aikavälillä. Tavoitteena on keventää työn verotusta, mikä nähdään kannustimena työnteolle ja ostovoiman vahvistamiselle. Yhteisöveron alennuksella pyritään houkuttelemaan investointeja ja parantamaan yritysten toimintaedellytyksiä. Puolustusmenojen ja sisäisen turvallisuuden resurssien lisäämistä perustellaan epävarmalla maailmantilanteella. Hallitus uskoo, että nämä toimet yhdessä uudelleen kohdennettujen menojen ja muiden rakenneuudistusten kanssa luovat pohjan kestävälle talouskasvulle ja julkisen talouden tasapainottamiselle tulevaisuudessa.

Mitä muutoksia on tulossa välilliseen verotukseen, kuten arvonlisäveroon?

Välillisessä verotuksessa merkittävin muutos on 14 prosentin arvonlisäverokannan alentaminen 13,5 prosenttiin vuodesta 2026 alkaen. Tämä koskee muun muassa ruokaa ja lääkkeitä, ja sen tavoitteena on keventää kuluttajien, erityisesti pienituloisten, taloudellista taakkaa. Veronmaksajien arvioiden mukaan esimerkiksi 50 euron ruokaostoksissa tämä alennus merkitsee noin 0,22 euron säästöä. Samanaikaisesti alkoholiveroon on tulossa indeksointi, mikä arvioidaan nostavan verotuottoja.

Miten hallituksen toimet vaikuttavat kuntien ja hyvinvointialueiden talouteen?

Hallituksen päätöksillä on jonkin verran heikentävä vaikutus kuntatalouteen erityisesti peruspalvelujen valtionosuuden leikkauksen vuoksi. Myös vuoden 2025 talousarvion yhteydessä tehty päätös kuntien rahoitusosuuden kasvusta pakolaisten ja tilapäistä suojelua saavien perustoimeentulotuesta lisää kuntien taloudellista painetta. Hyvinvointialueiden valtiolta saama yleiskatteinen rahoitus kuitenkin nousee vuoteen 2026 verrattuna, mikä selittyy indeksitarkistuksilla ja palvelutarpeen kasvun huomioimisella. Kokonaisuudessaan hallituskauden aikaisten päätösten arvioidaan kuitenkin vahvistavan kuntataloutta vuosina 2026–2029.

Miten työmarkkinajärjestöjen asema ja työntekijöiden verotus muuttuvat suunniteltujen toimien myötä?

Hallitus on päättänyt poistaa työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden, mikä käytännössä tarkoittaa veronkorotusta yli miljoonalle järjestäytyneelle työntekijälle. Vaikka palkansaajien ansiotuloverotusta kevennetään, tämä vähennyksen poistuminen voi osittain tai kokonaan kumota veronalennuksen hyödyn, erityisesti matalampituloisilla, joilla jäsenmaksut voivat olla suhteellisesti suurempi osa tuloista. Toimenpidettä on kritisoitu työntekijöiden neuvotteluvoiman murentamisesta ja työn halpuuttamisen tavoittelusta. Samalla kuitenkin työnantajan mahdollisuuksia korvata tietyt työhön liittyvät kulut, kuten passin ja viisumin hankinta, on laajennettu verovapaasti.

Sepelkyyhkyset kinastelee