Hyvinvointivaltiota ei tuhota vahingossa

Onko Orpon hallitus onnistunut? Kyllä – ja juuri siinä piilee ongelma. Hallitus ei ole vain leikkaamassa julkisia menoja. Se rakentaa ideologisella otteella uutta Suomea, jossa heikommalla ei ole enää tilaa. Hyvinvointivaltiota ei pureta vahingossa, vaan täysin tietoisin päätöksin.

( kts onko Orpon hallitus onnistunut . Sisältää näkemyksellisiä linkkejä eri osa-alueisiin antaen syvemmän kuvan mistä on kysymys )

On myös syytä kuunnella sanat tarkoin. Pääministeri ei ole luvannutkaan säilyttää hyvinvointivaltiota, vaan hyvinvointiyhteiskunnan. Nämä ovat kaksi täysin eri asiaa. Hyvinvointiyhteiskunta koostuu yksityisistä palveluista.

Leikkaukset asumistukeen, sairauspäivärahoihin, koulutukseen ja työttömyysturvaan eivät ole pakon sanelemaa taloushoitoa. Ne ovat seurausta poliittisesta valinnasta, joka perustuu trickle-down-teoriaan: kun rikkaille annetaan enemmän, siitä "valuu" lopulta jotain muillekin. Todellisuudessa on leikattu juuri niiltä, joilla ei ole enää mistä ottaa. Samalla työn hintaa painetaan alas ja työntekijän asemaa heikennetään – tahallaan.

TINA-retoriikka ("There Is No Alternative") toimii tehokkaasti. Kun sanotaan, että vaihtoehtoja ei ole, kansa saadaan hyväksymään lähes mitä tahansa. Mutta tämä ei ole vastuullista taloudenhoitoa, vaan ideologista kurjistamista. Myös asiantuntijat, kuten THL, ovat varoittaneet leikkausten seurauksista: jopa 100 000 suomalaista voi pudota köyhyysrajan alle.

Pahinta on, että nämä päätökset jäävät seuraavien hallitusten riesaksi. Rakenteelliset muutokset ovat syviä ja pitkävaikutteisia. Paluuta entiseen ei ehkä enää ole.

Siksi pyydän: älä niele selityksiä pureksimatta. Älä äänestä pelon tai iskulauseiden varassa. Kysy itseltäsi, kenen etua nykyinen politiikka palvelee – ja kenen kustannuksella.

 

Hyvinvointivaltiota tuhotaan harkitusti

Onko Orpon hallitus onnistunut? Kyllä. Ja siinä samalla myös hyvinvointivaltio on saanut kirveestä – tarkoituksella.

Vuosi sitten ennustin synkkää tulevaisuutta hyvinvointivaltiolle. En itsekään uskonut, kuinka nopeasti ja järjestelmällisesti tuo ennuste toteutuu. Nyt on selvää, että hallituksen talouspolitiikka ei ole vain ajautunut leikkauslinjalle, vaan se on valinnut sen.

Hallituksen talouslinja perustuu kahteen dogmaan: austerity (säästölinja) ja trickle-down (valumaefekti). Ensimmäinen leikkaa palvelut ja lamaannuttaa kulutuksen. Jälkimmäinen toivoo, että kun rikkaat rikastuvat, he kyllä jakavat vaurautta myös muille – joskus, ehkä, mahdollisesti. Käytännössä nämä opit lisäävät eriarvoisuutta ja polttavat pohjaa hyvinvointivaltiolta.

Asumistukien leikkaukset, sairauspäivärahojen vähentäminen, koulutuksen karsiminen, työttömyysturvan heikennykset – nämä eivät ole sivuvaikutuksia. Ne ovat tarkoituksellisia päätöksiä. Työn hintaa on alennettava, työntekijän asemaa murennettava ja vaihtoehdot toimeentulolle poistettava, jotta valumaefekti ”toimisi”. Ei siis ole kyse siitä, että hallitus epäonnistuisi – se onnistuu juuri siinä, mitä se haluaa.

Retorisesti hallitus käyttää tehokkaasti Margaret Thatcherin kuuluisaa fraasia ”There is no alternative”. Leikkaukset esitetään väistämättöminä, vaikka ne ovat ideologisia valintoja. Todellisuudessa vaihtoehtoja olisi – esimerkiksi panostukset vientiin, koulutukseen ja tutkimukseen. Mutta silloin valumaefekti ei toteutuisi ylhäältä alas, vaan alhaalta ylös. Se taas ei käy tämän hallituksen arvomaailmaan.

Perussuomalaisten osallistuminen tähän projektiin on ollut hallituksen suurin poliittinen voitto. Työväenliikkeen vastavoimasta tuli kurjistamisen äänitorvi. Samalla saatiin polarisaatio kasvuun, oppositio hajalle ja kansa toisiaan vastaan. Täydellinen shakkimatti.

Talous on yhä jumissa, työttömyys kasvaa, ja köyhyys lisääntyy. Hallitus leikkaa nyt jo niin syvältä, että puhutaan SISH-ilmiöstä – valtiovallan itse aiheuttamasta sosiaalisesta vahingosta. Silti meille myydään tarinaa, että "Suomi pelastetaan".

Tämä ei ole enää vain huonoa politiikkaa. Tämä on järjestelmällistä hyvinvointivaltion purkamista. Jossa raha ei enää kierrä työtätekevän kansan keskuudessa sekä työtätekevän hyödyksi, vaan varakkaimpien käytössä. Valtio pitää tiukasti kiinni vallasta käyttää työtätekevien rahaa.

Ja kyllä – minä pelkään. Pelkään, että pahoinvointi räjähtää käsiin, että rikokset, itsemurhat ja epätoivo kasvavat. Pelkään, että olemme jo ohittaneet pisteen, josta voisi vielä kääntyä takaisin.

Silti en sano: “Älä äänestä.” Sanon päinvastoin: äänestä. Mutta tee se tietoisesti, älä pelon tai propagandan ajamana. Kuuntele sisintäsi. Kysy itseltäsi: kenen Suomea haluat rakentaa? 



Miten olet rakentanut äänestys valintasi?

Pienimuotoinen rakennekartta Tiedätkö sinä ketä äänestästät



Suositellut teemat ja lähteet

1. Hyvinvointivaltion alasajo ja leikkauspolitiikka

  • THL:n arviot sosiaaliturvan leikkausten vaikutuksista
    • Esim. THL: Leikkaukset voivat lisätä köyhyyttä jopa 100 000 hengellä
  • Apu.fi / Johannes Kotkavirta
    • Hyvinvointivaltio ja ideologiset leikkaukset

2. Trickle-down ja oikeistolainen talousideologia

  • Sakari Timosen blogit (Itä-Suomalainen, Uusi Suomi)
    • Arvovalintoja ja oikeistopolitiikan kritiikkiä
  • Politiikasta.fi
    • Tieteelliset artikkelit trickle-down-talousteorian vaikutuksista ja kritiikistä

3. Austerity-politiikka ja kansantaloudelliset riskit

  • Yle Uutiset / Talous
    • Haastattelut ekonomisteilta liittyen leikkauspolitiikan vaikutuksiin (esim. Juhana Vartiainen, Tuomas Malinen, Heikki Pursiainen)
  • HS / Vieraskynä
    • Useita kirjoituksia, joissa käsitellään säästöpolitiikan riskejä (etenkin 2023–2025 väliltä)

4. Työmarkkinauudistukset ja työn hintaan vaikuttaminen

  • STTK, SAK, Akava – kannanotot
    • Työmarkkinajärjestöjen julkilausumat hallituksen politiikan vaikutuksista työntekijöiden asemaan

5. Velkapuhe ja TINA-retoriikka

  • HS, Yle ja Talouselämä
    • Talouspuheen purku: Onko velkapelottelu oikeutettua?
    • Useita analyysejä hallituksen retoriikasta ("pakko tehdä" -viestintä)