Kommunistinen maa

xxxxxxxx  Hiukka kovan vitsin murjaisit  Suomi ei ole kommunistinen ollut vuosikymmeniin. Ei edes vasemmistolainen.

Minä olen elänyt ajanjakson jolloin vasemmistolaisuus oli suuremmassa roolissa kuin nykyisin. Aika jolloin varmasti monesta syystä meni kasvun aikaa. Tunsin hyvin hyvin monia kunnon "persvako äijiä" kovia duunareita jotka tekivät raskasta ja vaativaa työtä. Näistä lähes kaikki olivat vankasti vasemmistolaisia.

Minulla ei ollut valittamista. Elin nuoruuden ja nuoren aikuisuuden näissä ympyröissä, vaikka en kyllä kuulunut tai ajanut mitään hurmoksellista tai yleensäkään mitään puolue ideologiaa. Ensi äänestyksenikin meni SMP puolueelle joka lupasi poistaa koko työttömyyden jos heitä äänestää. No sehän nyt ei toiminut, vaan päinvastoin kävi. Mutta se oli 70/80 luvun alkua ja Urpo Leppänen puhui silloin mitä sattuu.

Sitten 90 luvun alun lama sekä puoluepoliittinen muutos enempi oikeistolaiseen suuntaan ajoi meidätkin asuntovelalliset ahtaalle. Hommaa ei auttanut yhtään kokemani raskas konkurssi jonka pieniä rippeitä maksan vieläkin. ( nyt tämä viimeisin konkurssi on koronan aikaan ja se meni suht hyvin )

Alkoi voimakkaasti oikeistolaisempi politiikka. Ja jos lasketaan paikkalukujen mukaan on kokoomuksella ollut n 36 vuoden aikana eniten paikkoja hallituksessa. Ei voi puhua kommunistisesta maasta tänä päivänä.

Nyt on meneillään talouspoliittinen linjaus eli Austerinen trick down politiikka ja maassa fiskaalinen devalvaatio. Nämä ovat kaikkein oikeistolaisimpia poliittisia linjauksia joita historia tuntee.

Väitän siis kiven kovaan ettet tiedä mitä on kommunistinen maa. Pohjois-Korea, Kiina jne. Vierellä oleva Venäjä ei ole kommunistinen lainkaan. Ihan jotain muuta. neuvostiliitto perustui kommunismiin, mutta Putin on sen vertausmittapuun mukaan äärioikeistolainen.

Jotenkin uskon että väitteesi kommunismista perustuu virheelisiin näkemyksiin, tai yksittäisiin kommentteihin, tai jopa tämän hetkisen polarisaation luomiin äärimielipiteisiin. Nythän "kuuluu" puhua kokoajan ääripäisesti.

Tässä linkki tämän päivän poliittiseen linjaukseen. Ei ole kommunistinen se ( Onko Orpon hallitus onnistunut )

Tämä ei ole kommunismia

NotebookLM kooste:

Hallituksen puoliväliriihen 2025 päätökset: Veronalennukset, menoleikkaukset ja ideologinen suunnanmuutos

Tämä dokumentti kokoaa ja analysoi hallituksen keväällä 2025 tekemien puoliväliriihen päätösten keskeisiä teemoja ja sisältöjä eri lähteiden valossa. Päätökset sisältävät laajoja veronalennuksia, kohdennettuja menoleikkauksia sekä strategisia panostuksia muun muassa puolustukseen ja tutkimukseen. Samalla ne herättävät kritiikkiä mahdollisista negatiivisista vaikutuksista eriarvoisuuteen ja hyvinvointipalveluihin.

Suomen hallituksen päätökset, kuten julkisten palveluiden leikkaukset ja sosiaalietuuksien vähentäminen, ovat samankaltaisia Britannian aiemmin toteuttamien säästötoimien kanssa. Näiden päätösten seurauksena on kasvanut huoli siitä, että ne voivat lisätä eriarvoisuutta ja heikentää tuntuvasti hyvinvointivaltiota, mikä on ollut keskeinen kritiikin kohde myös Britanniassa. Suomen hallituksen puoliväliriihen päätökset voidaan nähdä säästöpolitiikan eli austerity-ajattelumallin mukaisina. vaikka sisältää paljon trick down elementtejä.

Suomen hallituksen puoliväliriihen päätökset voidaan nähdä säästöpolitiikan linjauksena, joka on yhteneväinen Britannian aiemmin noudattaman säästöpolitiikan kanssa. Säästöpolitiikka tarkoittaa talouspoliittisia toimia, joiden tavoitteena olisi vähentää julkista velkaa ja budjettialijäämää leikkaamalla julkisia menoja ja korottamalla veroja. Tämä poliittinen suuntaus on usein johtanut julkisten palveluiden vähentymiseen ja sosiaaliturvan heikentymiseen, mikä on aiheuttanut kritiikkiä ja keskustelua eriarvoisuuden lisääntymisestä. Usein julkinen velka ei ole kuitenkaan mainittavasti vähentynyt toimilla.

Säästötoimien vaikutukset voivat olla laajat taloudellisesti, poliittisesti ja sosiaalisesti. Ne usein aiheuttavat taloudellista vahinkoa niille, jotka ovat riippuvaisia julkisista menoista, ja voivat johtaa poliittisen polarisaation ja sosiaalisen levottomuuden lisääntymiseen. Esimerkiksi Kreikan velkakriisin aikana säästötoimet johtivat merkittävään työttömyyden ja köyhyyden kasvuun.

1. Keskeiset päätökset ja teemat:

• Merkittävät veronalennukset: Hallitus on päättänyt mittavista veronalennuksista, joiden kokonaisarvo on noin 1,1 miljardia euroa. Nämä kohdistuvat pieni- ja keskituloisiin palkansaajiin, yrityksiin sekä korkeimpiin marginaaliveroasteisiin. Tavoitteena on vauhdittaa talouskasvua ja parantaa työnteon kannustimia sekä suomalaisten ostovoimaa.
• Pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään 525 miljoonaa euroa vuonna 2026 ja 650 miljoonaa euroa vuonna 2027.
• Korkeimpia marginaaliveroasteita alennetaan 52 prosenttiin.
• Yhteisöverokanta alennetaan 18 prosenttiin.
• Työtulovähennyksen lapsikorotusta kasvatetaan.
• Eläketulon lisäveroa lievennetään.
• Perintöveron ja lahjaveron alarajoja korotetaan ja maksuaikoja pidennetään.
• 14 prosentin arvonlisäverokantaa alennetaan 13,5 prosenttiin, mikä koskee muun muassa ruokaa ja lääkkeitä.
• Ministereiden palkkioihin kohdistetaan 5 prosentin leikkuri.
• Veronmaksajain Keskusliiton pääekonomisti Mikael Kirkko-Jaakkola toteaa: "Verotusta koskevat päätökset olivat kokonaisuudessaan kuitenkin aika keventäviä."
• Sari Essayah (KD) korostaa: "Sillä parannamme työnteon kannustimia ja vahvistamme ostovoimaa."
• Menojen uudelleen kohdentaminen ja leikkaukset: Veronalennukset rahoitetaan pääosin menojen ja verotuksen uudelleen kohdentamisella. Tämä sisältää leikkauksia useilla sektoreilla.
• Yritystukiin kohdistetaan 12 miljoonan euron vähennys vuodesta 2026 alkaen (ei koske T&K- ja AV-alan tukea).
• Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus STEA:n rahoitukseen kohdennetaan 10 miljoonan euron leikkaus.
• Valtion rahoitusta evankelis-luterilaiselle ja ortodoksiselle kirkolle vähennetään kertaluontoisesti 10 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2026 ja 2027.
• Kehitysyhteistyön rahoitusta vähennetään 50 miljoonaa euroa vuodessa.
• Korkeakoulujen perusrahoitukseen kohdistetaan leikkauksia vuosina 2026–2028.
• Kuntien peruspalvelujen valtionosuutta leikataan 75 miljoonaa euroa.
• Panostukset turvallisuuteen: Epävakaa maailmantilanne on johtanut merkittäviin panostuksiin puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen.
• Puolustusmenoja nostetaan 3,6 miljardilla eurolla vuoteen 2029 mennessä, tavoitteena vähintään 3 prosentin BKT-osuus.
• Sisäisen turvallisuuden viranomaisten (poliisi, Rajavartiolaitos, suojelupoliisi) resursseja parannetaan keskimäärin 43 miljoonalla eurolla vuodessa vuosina 2026–2029.
• Väestönsuojelun kehittämiseen kohdennetaan lisärahoitusta vuosina 2028–2029.
• Tutkimus- ja kehittämistoiminnan (T&K) rahoitus: Hallitus jatkaa panostuksia T&K-toimintaan tavoitteena nostaa valtion T&K-rahoituksen taso 1,2 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2030 mennessä.
• T&K-rahoitukseen osoitetaan lisäyksiä vuosina 2026–2029.
• Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vapaaehtoisiin ohjelmiin kohdennetaan lisärahoitusta.
• GTK Mintecin mineraalialan koetehdaskokonaisuuden loppuun saattamiseksi esitetään valtuutta.
• Työmarkkina- ja sosiaaliturvaan liittyvät muutokset:
• Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeus poistetaan.
• Pienintä omaishoidontukea korotetaan.
• Toimeksiantosuhteisten perhehoitajien asemaa parannetaan.
• Valmistellaan lakisääteinen oikeus saattohoitoon.
• Selvitetään matkailijamaksun käyttöönottoa alueellisena kokeiluna.

2. Kritiikki ja erilaiset näkemykset:

• Eriarvoisuuden lisääntyminen: Monet kriitikot katsovat, että veronalennukset hyödyttävät suurituloisiimpia ja yrityksiä, kun taas menoleikkaukset heikentävät julkisia palveluita ja sosiaaliturvaa, mikä voi lisätä eriarvoisuutta.
• Aleksi Salonen kirjoittaa: "Kyse on siitä, että tätä maata ollaan tietoisesti muuttamassa – ja ihan ideologisesti... Kun samaan aikaan vähennetään verotuloja ja leikataan menoja, valtion kyky hoitaa nämä tehtävät heikkenee... ne, joilla on varaa, ostavat palvelunsa yksityisesti. ne, joilla ei ole, jäävät yksin."
• Hän epäilee, että suomalaiset ovat äänestäneet tällaista suunnanmuutosta.
• Toinen "Liitetty teksti" -lähde kysyy retorisesti: "Antaisiko kokoomus sittenkin vastuullisen taloudenpidon sijaan vappumiljardin omille kannattajilleen?" ja kritisoi leikkauksia samanaikaisesti veronalennusten kanssa.
• Maria Mäkynen toteaa: "Rikkaille porkkanaa, köyhille keppiä! - talouskasvuhuijaus... valtiontalouden rakennetta uudistetaan todella antamalla varakkaille verohuojennuksia, kun vähäosaisilta on viety jo aiemmin pienetkin pennoset!"
• Jenni Aikio hämmästelee, miten "pakko" leikata heikoimmilta on yhtäkkiä kadonnut, kun rahaa löytyy veronkevennyksiin. Hän kutsuu päätöksiä arvopolitiikaksi, ei pelkäksi järkeen perustuvaksi taloudenhoidoksi.
• Satu Taavitsainen (sd.) kuvaa hallituksen toimia poliittiseksi sumutukseksi, jossa veronkevennyksiä markkinoidaan, mutta samalla poistetaan muita verovähennyksiä ja korotetaan maksuja, jolloin monen ostovoima ei parane. Hän kritisoi erityisesti työhuonevähennyksen ja ammattiyhdistysten jäsenmaksujen verovähennyksen poistoa.
• Talouskasvun epävarmuus: Useat kommentaattorit kyseenalaistavat, tuovatko veronalennukset toivottua talouskasvua, ja pelkäävät niiden jopa syventävän valtion velkaantumista lyhyellä aikavälillä.
• "Liitetty teksti" -lähde toteaa: "Hallituksen veronkevennykset eivät ole tae kasvulle, vaan ne ovat kallis ja hyvin epävarma keino."
• Toinen "Liitetty teksti" -lähde lainaa valtiovarainministeriön kansliapäällikön varoitusta yritysten lobbareiden ajamien veronkevennysten mahdollisista vakavista seurauksista.
• "Liitetty teksti" -lähde Uuden talousajattelun keskuksen raporttiin viitaten väittää, että hallituksen leikkaukset heikentävät kasvua enemmän kuin valtiovarainministeriö on arvioinut, mikä voi jopa kasvattaa velkasuhdetta.
• Hallitus luottaa "dynaamisiin vaikutuksiin", mutta kriitikot pelkäävät, että nämä eivät toteudu riittävästi kompensoimaan veronalennusten aiheuttamaa alijäämää.
• Valtiontalouden kestävyys: Hallituksen toimia kritisoidaan myös siitä, ettei se todellisuudessa pyri velkaantumisen taittamiseen, vaan ideologisiin tavoitteisiin.
• "Liitetty teksti" -lähde syyttää hallitusta siitä, että "yrittäessään väittää näin se lokaa hallituspuolueiden rinnalla myös valtionvarainministeriön uskottavuutta."
• Valtion eläkerahaston tuloutusten kasvattamista budjettiin pidetään lyhytnäköisenä toimena alijäämän peittelyyn.
• "Lisää Purran valheita..." -keskustelupalstalla epäillään hallituksen talouspoliittisten väitteiden paikkansapitävyyttä ja viitataan Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) mahdolliseen kritiikkiin.
• Työmarkkinajärjestöjen asema: Työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistaminen nähdään yrityksenä heikentää työntekijöiden neuvotteluvoimaa.

3. Positiiviset näkemykset ja perustelut:

• Kilpailukyvyn parantaminen: Hallitus ja elinkeinoelämän edustajat korostavat, että veronalennukset, erityisesti yhteisöveron lasku, parantavat Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja vahvistavat yritysten kilpailukykyä.
• Teknologiateollisuus ry pitää veropakettia "merkittävänä kasvuavauksena Suomen kasvuhaasteen ja valtiontukikilpailun taklaamiseksi" ja toteaa, että "yhteisöveron alennus vahvistaa yritysten kilpailukykyä ja kasvumahdollisuuksia ja sitä kautta työllisyyttä ja hyvinvointia."
• Veronmaksajain Keskusliitto pitää perintöveron alarajan korottamista myönteisenä.
• Sari Essayah (KD) uskoo yhteisöveron laskun parantavan yritysten kilpailuasemaa ja kannustavan investointeihin.
• Työnteon kannustimet ja ostovoima: Ansiotuloverotuksen keventämisen nähdään lisäävän työnteon kannustimia ja parantavan pieni- ja keskituloisten ostovoimaa.
• Hallituksen tiedotteen mukaan kevennykset toteutetaan oikeudenmukaisesti painottuen pieni- ja keskituloisiin.
• Merja Bastman ("Politiikkafoorumi Suomi") kutsuu päätöksiä "loistaviksi" ja kehuu erityisesti työn verotuksen kevenemistä lapsiperheiden ja pieni- ja keskituloisten duunareiden osalta.
• Puolustuksen ja turvallisuuden vahvistaminen: Lisäpanostukset puolustukseen ja sisäiseen turvallisuuteen nähdään välttämättöminä muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.

4. Yhteenveto:

Hallituksen puoliväliriihen päätökset ovat laaja-alaisia ja pyrkivät vauhdittamaan talouskasvua veronalennusten ja yritysten kilpailukyvyn parantamisen kautta. Samalla tehdään merkittäviä menoleikkauksia ja panostetaan turvallisuuteen ja T&K-toimintaan. Päätökset ovat kuitenkin herättäneet voimakasta kritiikkiä mahdollisista negatiivisista vaikutuksista eriarvoisuuteen, julkisiin palveluihin ja valtiontalouden pitkän aikavälin kestävyyteen. Hallituksen luottamus talouskasvun myötä syntyviin "dynaamisiin vaikutuksiin" on keskeinen osa sen strategiaa, mutta kriitikot pitävät tätä riskialttiina. Erilaiset näkemykset korostavat, että talouspolitiikka on arvoihin perustuvia valintoja, ja nyt tehdyt päätökset merkitsevät mahdollisesti merkittävää ideologista suunnanmuutosta suomalaisessa yhteiskunnassa.