Työn hinnan alentamiskeino , työttömyysturvan suojaosuuden poisto

Työttömyysturvan suojaosuuden poistaminen oli hallituksen toimista hyvin tarkoin suunniteltu. Tarkoitus on luoda eriarvoisuutta, heikentää työntekijän neuvotteluasemaa, saada työn hintaa halpuutettua. Luoda yhteiskunta jossa on enemmän matalapalkkaisia töitä. Voidaan puhua eräänlaisesta devalvaatiosta jossa alennetaan poliittisin keinoin työn hintaa. Yksistään suojaosuuden poisto ei olisi riittävä tavoitteiden saavuttamiseksi. Mutta sosiaalitukien leikkaukset, yleinen elämisen tason hinnan korotus mm lääkkeiden alv korotus, ammattiliittojen aseman murtaminen, sopimusten siirtäminen enemmän paikallisiksi jne jne kaikki hallituksen ns "kurjistamispolitiikan toimet" vahvistavat työn hinnan halpuuttamista.

Tiedätkö miten äänestäminen vakuttaa?

Arvio sosiaalisesta paineesta ja työmarkkinoiden muutoksista:

1. Sosiaalisen paineen rakentuminen:

• Tukien leikkaukset ja taloudellinen pakko:
  • Asumistuki ja sosiaalietuuksien heikentäminen: Jos perusturvaa (esim. asumistukea, toimeentulotukea) heikennetään, työttömän on pakko hyväksyä nopeammin saatavilla oleva työ – myös huonoilla ehdoilla – välttääkseen köyhyyden. Tämä luo "taloudellista pakkoa" hyväksyä matalapalkkaiset työt.
  • Lääkekustannusten nousu ja muut välttämättömät menot: Kun välttämättömien kulujen (esim. terveydenhoito) taakka kasvaa, työttömät joutuvat etsimään töitä nopeammin, mikä heikentää neuvotteluasemaa palkkojen ja ehtojen suhteen.
• Suojaosuuden poisto osa-aikatyöstä:
  • Ilman suojaosuutta jokainen osa-aikatulo vähentää työttömyysetuutta merkittävämmin, mikä tekee osa-aikatyön tekemisestä taloudellisesti kannattamatonta. Tämä pakottaa työttömät hakeutumaan kokoaikaiseen työhön, vaikka se olisi alipalkattua tai heikoin ehdoin.

2. Työmarkkinoiden joustavuus ja työn "hinnan" aleneminen:

• Ammattiliittojen heikentäminen:
  • Jos ammattiliittojen neuvotteluvaltaa heikennetään (esim. lakimuutoksilla), työntekijöiden kyky vaatia korkeampia palkkoja tai parempia ehtoja heikkenee. Tämä edistää työvoiman halpenemista, koska työnantajat voivat tarjota matalampia palkkoja ilman kollektiivista vastarintaa.
• Paikallinen sopiminen:
  • Paikallisen sopimisen korostaminen voi johtaa epätasaiseen palkkakehitykseen ja heikentää työehtoja, erityisesti aloilla, joilla työntekijöillä on vähän neuvotteluvaltaa (esim. matalapalkkaiset palvelualat). Tämä alentaakin työn "hintaa" (palkkoja) ja heikentää työehtoja.

3. Hallituksen tavoitteet ja kritiikki:

• Tietoinen sosiaalinen paine?
  • Kokonaisuudessa mainitut toimet (tukien leikkaukset, ammattiliittojen heikentäminen, paikallinen sopiminen) voidaan nähdä systemaattisena politiikkana, joka lisää työn tarjontaa matalapalkka-aloilla. Tämä laskee työttömyysastetta tilastollisesti, mutta voi johtaa työväenluokan köyhtymiseen ja epävarmuuteen.
  • Hallituksen voidaan tulkita ajavan työmarkkinoiden "liberalisointia", jossa työn hinta (palkat) määräytyvät enemmän työnantajan ehdoilla. Tämä noudattaa usein oikeistolaista talousajattelua, jossa joustavuus ja kilpailukyvyn parantaminen nähdään talouskasvun edellytyksenä.
• Kritiikki ja riskit:
  • Palkkojen aleneminen: Jos työntekijöillä ei ole neuvotteluvaltaa, palkat voivat laskea, erityisesti matalapalkka-aloilla. Tämä lisää tulonepätasaisuutta ja heikentää kulutuskysyntää.
  • Huonot työehdot: Paikallinen sopiminen voi johtaa epäkohtiin, kuten epäsäännöllisiin työaikoihin tai heikkoon työturvallisuuteen.
  • Pitkäaikaisvaikutukset: Köyhyyden ja epävarmuuden lisääntyminen voi heikentää kansanterveyttä ja lisätä julkisten palveluiden kuormitusta.

4. Vastapainot ja mahdolliset positiiviset vaikutukset:

• Työllisyyden nousu: Jos politiikka saa työttömät aktiivisesti hakemaan töitä, työllisyysaste voi nousta lyhyellä aikavälillä.
• Kilpailukyvyn parantaminen: Alhaisemmat palkat voivat tehdä Suomesta houkuttelevamman investoinneille, erityisesti jos yritykset siirtävät työpaikkoja matalan palkkatason maihin.

Yhteenveto:

Mainitut tekijät (tukien leikkaukset, ammattiliittojen heikentäminen, paikallinen sopiminen) luovat systemaattista painetta alentaa työn hintaa ja heikentää työntekijöiden asemaa. Tämä voidaan nähdä tietoisena politiikkana, jolla pyritään:

1. Vähentämään työttömyyttä pakottamalla työttömät hyväksymään huonot työehdot,
2. Luomaan joustavampi työmarkkina, jossa työnantajat päättävät ehdoista.

Kritiikki kohdistuu kuitenkin siihen, että tällainen politiikka syventää sosioekonomisia eroja ja heikentää työväenluokan asemaa. Taloustieteellisesti kyse on työmarkkinoiden tarjonnan ja kysynnän tasapainottamisesta – mutta ihmisoikeuksien ja hyvinvoinnin näkökulmasta riskit ovat merkittäviä.

n

Analyysi suojaosuuden poiston vaikutuksista Suomen talouteen

1. Työmarkkinoihin vaikuttavat tekijät:

• Kannustimet osa-aikatöihin: Suojaosuuden poisto heikentää kannustimia hyväksyä osa-aikaisia töitä, koska jokainen ansaittu euro vähentää työttömyysetuutta. Tämä voi johtaa osa-aikatyön vähenemiseen, mikä vaikuttaa erityisesti matalapalkka-aloihin (esim. palvelu- ja vähittäiskauppa).
• Työvoiman tarjonta: Jos ihmiset vähentävät osa-aikatöitä, työttömyysetuuden maksut voivat kasvaa, mikä lisää julkisia menoja. Toisaalta jos ihmiset siirtyvät kokopäivätyöhön, työllisyys voi parantua.

2. Valtion talous:

• Verotulot: Suojaosuuden aikana osa-aikaisesta työstä saadut tulot ja työttömyysetuudet olivat molemmat veronalaisia. Jos osa-aikatyö vähenee, valtio menettää verotuloja ansiotuloista, mutta kerää enemmän veroja kasvaneista työttömyysetuuksista. Kokonaisvaikutus riippuu siitä, kumpi muutos on suurempi.
• Menot: Jos osa-aikatyö vähenee ja työttömyysetuudet kasvavat, valtion sosiaalimenot voivat nousta. Esimerkiksi, jos henkilö lopettaa 300 €/kk osa-aikatyön, valtion täytyy maksaa 300 € enemmän työttömyysetuutta, mutta verotulot laskevat (olettaen, että ansiotulovero on korkeampi kuin etuuksien vero).

3. Taloudellinen aktiivisuus:

• Kulutus: Osa-aikatyöntekijät käyttävät usein suuremman osan tuloistaan kulutukseen. Jos heidän tulonsa laskevat (joko ansio- tai etuuspuolella), kulutus voi heiketä, mikä vaikuttaa negatiivisesti yritysten liikevaihtoon.

4. Pitkäaikaistyöttömyys:

• Suojaosuuden poisto voi vähentää työnhakijoiden joustavuutta hyväksyä osa-aikaisia töitä, mikä lisää riskiä pitkäaikaistyöttömyyteen. Tämä heikentää työvoiman osaamista ja vähentää talouden tuottavuutta pitkällä aikavälillä.

5. Hallinnolliset kustannukset:

• Suojaosuuden poisto saattaa yksinkertaistaa byrokratiaa ja vähentää hallinnollisia kustannuksia, mikä on positiivinen tekijä julkisen sektorin tehokkuudelle.

Kokonaisvaikutus arvioituna:

• Vahvistavat tekijät: Jos osa-aikatyöt vähenevät merkittävästi, valtion menot voivat nousta enemmän kuin verotulot laskevat, mikä heikentää julkista taloutta. Lisäksi kulutuksen lasku voi hidastaa talouskasvua.
• Heikentävät tekijät: Jos ihmiset reagoivat poistoon siirtymällä kokopäivätyöhön tai jatkamalla osa-aikatöitä, valtion menot eivät kasva ja verotulot säilyvät. Tämä edellyttäisi joustavaa työmarkkinaa ja riittävästi kokopäivätöitä.

Yhteenveto:
Suojaosuuden poiston vaikutus riippuu ennen kaikkea kansalaisten reagoinnista. Jos osa-aikatyö vähenee radikaalisti, talous kärsii kulutuksen laskusta ja julkisen sektorin kustannusten kasvusta. Jos muutos kannustaa ihmisiä aktiivisempaan työnhakuun, vaikutus voi olla positiivinen. Tilastojen ja joustavuusasteiden puuttuessa tarkkaa vaikutusta on vaikea arvioida, mutta riski negatiivisista seurauksista on merkittävä, erityisesti matalapalkka-aloilla ja nuorilla työnhakijoilla.

"Vauhtiin päästyään hallitus on lisännyt kierroksia työntekijöiden aseman murentamisessa ohjelmansa tavoitteita pidemmälle vieden. Irtisanomissuojan heikentäminen ei hallituksen esityksenä enää koske ainoastaan painavan syyn poistamista laista ja vain asiallisen syyn jättämistä lakiin irtisanomisen perusteena. Uusin huononnus on lakiin kirjattava irtisanomisperusteiden väljä ja epämääräinen listaus. Se tulee aiheuttamaan epäselvyyksiä, eriarvoisuutta ja uusia riitatapauksia.

Tätäkin keikausta työnantajia herkällä korvalla kuunteleva hallitus perustelee yleiseen hyvään viittaavalla työllistämisen esteiden purkamisella. Taitaa kuitenkin olla niin, että sinänsä kannatettavan työllisyyden edistämisen nimissä saadaan aikaiseksi lähinnä uusia työttömiä, joiden toimeentuloa ja turvaa hallitus on jo voimakkaasti heikentänyt."  Hallituksen pelikirja on suunnattu työntekijöitä vastaan Petteri Raito Tekijälehti 23.4.2025