Sisältö

Viimeisimmät

Kysymys:

Auton moottorin sisäänajo. Kun moottorille on tehty peruskorjaus jossa sylinterit on porattu ja hoonattu sekä männät vaihdettu uusine männänrenkaineen. Samalla nokka-akseli on vaihdettu sekä nostimet sekä venttiilin istukat koneistettu ja vielä lisäksi jopa venttiilin ohjaimet uusittu. Kyseessä on siis työntötankomoottori kannen yläpuolisilla venttiileillä. On aina sanottu että sisäänajossa tulisi käyttää sellaista öljyä joka antaa uusituille sekä koneistetuille osille mahdollisuuden sovittautua sekä hioutua keskenään. On myös sanottu että sisäänajoöljy ei saisi olla liian pienikitkainen, vaan mielummin mineraaliöljy. Samalla on sanottu että öljyssä täytyy olla runsaasti ZDDP eli sinkkiä tribologisten pintojen muodostumiseksi. Nyt herää kysymys, voiko sisäänajossa käyttää muita pintoja vahvistavia aineita kuten RVS tai X -1R tai yleensä mitään hiotumista estäviä lisäaineita? Eikö X-1R ja RVS ole tavallaan vastaan alkuperäistä näkemystä jos uusien osien sovittautuminen keskenään hidastuu näillä RVS ja X -1R lisäaineilla tai joillain muilla vastaavilla Moly tms tuotteilla. ?

Omia pähkäilyjä

Olen itsekin pysähtynyt miettimään tätä: jos kerran lisäaineet kuten RVS tai X-1R vähentävät moottorin kulumista, miksei niitä voisi käyttää heti sisäänajossa? Loogisesti ajatellenhan se kuulostaa järkevältä – suojataan uutta moottoria heti alusta asti.

Mutta mitä enemmän aiheeseen on perehtynyt, sitä selvemmäksi on käynyt, että tässä kohtaa moottorin elinkaarta liiallinen kitkaa vähentävä, sekä pintojen hiotumista estävä suoja voi kääntyä itseään vastaan.

Vaikka ZDDP (sinkki-dialkyyliditiofosfaatti , * n. 50 erilaista yhdistettä) on / ovat sekin lisäaine, joka muodostaa suojaavia kalvoja, se ei tee sitä yhtä aggressiivisesti kuin esimerkiksi X-1R tai RVS. ZDDP:n vaikutus kehittyy vaiheittain, ja sen tribokemialliset kalvot eivät synny hetkessä. Tämä antaa metallipinnoille tilaa tehdä sen, mitä sisäänajossa kuuluukin tapahtua – sovittautua toisiinsa mikrotasolla.

Sen sijaan esimerkiksi X-1R:n lisäainepaketti toimii hyvin nopeasti ja tehokkaasti – niin tehokkaasti, että se voi estää kriittiset pintakosketukset, jotka juuri sisäänajossa ovat tarpeen. Se vähentää kitkaa niin tehokkaasti, että osat eivät pääse "tutustumaan" toisiinsa kunnolla.

Tämä oli itselleni se ratkaiseva oivallus: sisäänajo ei kaipaa täydellistä suojaa, vaan hallittua kontaktia. ZDDP yhdisteet tarjoavat juuri sen – sopivasti suojaa, mutta jättäen tilaa sovittautumiselle.

Siksi vaikka X-1R ja RVS voivat olla erinomaisia tuotteita oikeassa kohdassa moottorin elinkaarta, niiden paikka ei ole heti sisäänajon alussa. Ennen sitä pitää antaa moottorin oppia "hengittämään" oikein.

Kts Mitä öljyä slanttiin. Sisältää ohjeistuksen sisäänajoöljystä

 

ChatGPT, Mistral, Deepseek vastaus kooste: 

 

Moottorin sisäänajo ja lisäaineet: miksi vain ZDDP?

Johdanto

Moottorin sisäänajon tarkoitus on varmistaa uusien ja koneistettujen osien hallittu mikrokuluminen ja pinnanmuodostus. Oikea voitelu mahdollistaa männänrenkaiden, sylinteripintojen ja nokka-akselin nokkien sovittautumisen optimaalisesti, mikä vaikuttaa moottorin kestävyteen ja tiiveyteen pitkällä aikavälillä.

ZDDP:n rooli sisäänajossa

ZDDP (zinkidiaryyliditiofosfaatti) on tribologinen lisäaine, joka muodostaa kuuman ja paineen vaikutuksesta suojakalvon metallipinnoille. Tämä ohut, mutta kestävä kalvo estää metallin-metalli-kontaktia ja vähentää kulumista juuri siellä, missä kosketuspaineet ovat suurimmillaan (cam-lifter-- ja männänrenkaat).

Suositeltava ZDDP-pitoisuus

Uusissa ja peruskorjatuissa moottoreissa ZDDP-pitoisuuden tulisi olla riittävä suojaamaan herkkiä pintapareja sisäänajon aikana. Useimmat nykyöljyt on rajoitettu noin 800 ppm:ään, mutta tasokkaan sisäänajon kannalta suosituksena pidetään vähintään 1 000 ppm ja mieluiten noin 1 200 ppm ZDDP:tä öljyä kohden.

Miksi muita lisäaineita ei tulisi käyttää?

  • Hidastettu sovittautuminen Lisäaineet kuten RVS, X-1R tai molybdeeni muodostavat pysyviä hyvin liukkaita tribologisia kalvoja, jotka estävät sisäänajossa vaaditun mikrokulumisen ja pinnanmuodostuksen. Tällöin männänrenkaat eivät hioudu kunnolla sylinteriseiniin, mikä voi johtaa huonoon puristukseen ja öljynkulutukseen.
  • Korkeamman luokan kitkavähennys PTFE- tai molybdeenilisät tekevät pinnasta liian liukkaan, jolloin tarvittava kitka rengastiivisteen ja sylinterin välillä jää puutteelliseksi.
  • Öljynsuodattimien tukkeutuminen Joissakin tapauksissa raskaat lisäainepartikkelit voivat kerääntyä suodattimeen ja häiritä öljynkiertoa.

Käytännön suositukset sisäänajoon

  1. Valitse öljy, jossa on 1 000–1 200 ppm ZDDP:tä.
  2. Vältä kitkanpoistavia lisäaineita (RVS, X-1R, Moly, PTFE).
  3. Mikäli käyttämässäsi öljyssä on alle 1 000 ppm ZDDP:tä, lisää pre-pakattu ZDDP-additiivi oikean tason saavuttamiseksi.
  4. Suorita ensimmäinen öljynvaihto 500–1 000 km jälkeen: poista kulutusjäämät ja mahdolliset lisäainejäämät.

Kooste 45 eri lähteen sisällöistä

Tässä vielä omista keräämistäni lähteistä tehty kooste. Olen keräänyt noin 45 eri öljyalan julkaisua sekä öljyjen valmistajien kirjoituksia

Sisäänajon merkitys – miksi moottori tarvitsee sen?

Toimitus | Tekniikka & Klassikot

Moottorin sisäänajo. Sana, joka herättää monessa klassikkoauton harrastajassa kunnioitusta – ja aiheellisesti. Sisäänajo ei ole pelkkä nostalginen jäänne menneisyydestä, vaan edelleen kriittinen osa moottorin elinkaarta, erityisesti silloin kun kone on peruskorjattu.

Uusien osien, kuten sylinterien, mäntien, renkaiden, nokka-akselin ja venttiilimekanismin, on löydettävä yhteinen rytminsä. Tämä ei tapahdu tehtaalla, vaan tien päällä – harkitusti, oikein voideltuna.

Mitä sisäänajo todella tarkoittaa?

Sisäänajo on vaihe, jossa koneistetut pinnat "hioutuvat" yhteen. Tarkemmin sanottuna kyseessä on mikroskooppisten epätasaisuuksien tasoittuminen sekä tribokemiallisen suojapinnan muodostuminen. Ilman tätä vaihetta moottori voi kärsiä ennenaikaisesta kulumisesta, öljynkulutuksesta tai heikosta puristuksesta.

Tässä mielessä sisäänajo toimii kuin viimeinen, näkymätön koneistus – ei verstaalla vaan käytännössä.

Öljy ratkaisee – mutta ei mikä tahansa öljy

Sisäänajon onnistuminen riippuu pitkälti oikeasta voitelusta. Tässä ZDDP-niminen lisäaine (sinkki-dialkyyliditiofosfaatti) nousee keskiöön. Se muodostaa suojaavan kalvon metallipinnoille ja ehkäisee kulumista, erityisesti kriittisissä paikoissa kuten nokka-akselin ja nostimien kosketuspinnoilla.

Työntötankomoottoreissa, joissa venttiilikoneisto on kovilla, korkea ZDDP-pitoisuus (1200–2000 ppm) on jopa elinehto.

Hyviä öljyjä sisäänajoon ovat mm. dieselmoottoriöljyt (kuten Teboil Power D 10W-30 tai Mobil Delvac) ja klassikkoautoille tarkoitetut öljyt (esim. Kendall GT-1 20W-50). Nämä tarjoavat riittävästi sinkkiä ja oikeanlaista kitkaa, jota sovittautuminen vaatii.

Viscositeetti – ei liian ohutta, ei liian paksua

Oikean viskositeetin tarkoituksena on mahdollistaa riittävä pintakontakti. Esimerkiksi SAE 30 -luokan mineraaliöljy toimii hyvin, koska se on luontaisesti korkea-kitkainen ja sisältää vähemmän detergenttejä kuin modernit synteettiset öljyt.

Suositeltu viskositeetti on 20W-50 tai vastaava, jotta öljykalvo pysyy vakaana mutta ei eristä liikaa liikkuvia osia toisistaan.

Lisäaineet: Hyvät aikanaan – mutta eivät sisäänajossa

Yleisimmät lisäaineet, kuten RVS, X-1R, molybdeeni, PTFE ja muut pinnoittavat aineet, eivät kuulu sisäänajoon. Ne tekevät juuri sen, mitä sisäänajossa ei toivota – vähentävät kulumista. Vaikka se kuulostaa hyvältä, se estää tarvittavan sovittautumisen ja voi aiheuttaa ongelmia myöhemmin.

Erityisesti Moly-yhdisteet voivat muodostaa jäämiä tai tukkia öljynsuodattimia, ja titaanipohjaiset lisäaineet kuten X-1R voivat luoda pinnoitteita, jotka estävät ZDDP:n toiminnan.

Lisäaineet voi ottaa käyttöön vasta sisäänajon jälkeen – ei ennen.

"Tribologinen suoja muodostuu kitkasta. Jos kitkaa ei ole, ei ole myöskään suojaa."

Sisäänajostrategia käytännössä

1. Ensivaihe (0–1000 km):

  • Öljy: Dieselöljy tai sisäänajoöljy, esim. Teboil Power D 10W-30
  • ZDDP-pitoisuus: 1500–2000 ppm
  • Ei lisäaineita
  • Öljynvaihto: 500–1000 km

2. Siirtymäkausi (1000–4000 km):

  • Öljy: Klassikkoautoöljy, esim. Kendall GT-1 20W-50
  • ZDDP: 1200–1600 ppm
  • Ei vielä lisäaineita
  • Öljynvaihto: 3000 km

3. Normaali käyttö:

  • Öljy: Synteettinen tai laadukas mineraaliöljy
  • ZDDP: >1000 ppm
  • Lisäaineet: Tarvittaessa – mutta tiedosta, mitä teet.

Yhteenveto

Sisäänajo ei ole vanhanaikainen tapa, vaan modernin koneistuksen jatke. Se on kuin huolellisesti kirjoitettu jälkikirjoitus teknisesti vaativalle korjaukselle. Ja aivan kuten hyvän jälkisanan, myös sisäänajon onnistumisen ratkaisevat oikeat sanat – tai tässä tapauksessa, oikea öljy ja oikea lähestymistapa.

Sisäänajon kannalta tärkeintä on hallittu mikrokuluminen ja tribokalvon muodostus. ZDDP on ainoa tarvittava lisäaine, sillä se suojaa kuormittuneita pintoja ilman, että estää osien luonnollista sovittautumista. Kaikki muut pintakalvot muodostavat aineet voivat haitata liialla liukkaidella ja omilla tribologisilla kalvoillaan tätä prosessia ja sitä kautta kuitenkin lyhentää moottorin käyttöikää.

Lähteet: