Meemillä valtaan – Disinformatiakulttuuri ja poliittisen teatterin kääntöpuoli
Digitaalisen julkisen keskustelun näkyvimmäksi ja arvaamattomimmaksi ilmiöksi on noussut meemikulttuuri. Parhaimmillaan kantaaottava huumori ja satiiri toimivat terävänä peilinä valtaapitäville ja poliittiselle teatterille. Pahimmillaan – ja valitettavan usein – meemeistä on kuitenkin tullut järjestelmällisen disinformaation, keksittyjen sitaattien ja suorien väärennösten väline.
Esimerkki Iiris Suomelasta tehydystä väärennetystä meemikuvasta paljastaa tämän kehityksen pimeän ytimen. Kuvassa poliitikolle oli muotoiltu väärennetyt kommentit ja lausumat, joita tämä ei ole koskaan sanonut. Silti kuva lähti leviämään sosiaalisessa mediassa kuin kulovalkea, ja suuri joukko ihmisiä otti sen täytenä totena. Tämä ilmiö herättää syvää huolta siitä, miten helposti ihmismieltä ja yhteiskunnallista keskustelua voidaan ohjata täysin tuulesta temmatuilla valheilla.
Miksi valheellinen meemi tehoaa?
Ihmisen aivot ovat alttiita kognitiivisille oikosuluille, joita digitaalinen alustatalous käyttää hyväkseen. Meemimuotoon paketoitu disinformaatio toimii useasta syystä:
- Visuaalisen ilmiasun harha: Kun teksti lätkäistään tunnetun poliitikon kasvokuvan päälle, se näyttää äkivilkaisulla "dokumentilta" tai uutiskuvalta. Aivot rekisteröivät kasvot ja tekstin kokonaisuutena, eikä lähdekriittisyys aina ehdi mukaan.
- Vahvistusharha ja heimous: Jos ihminen tuntee valmiiksi antipatiaa tiettyä poliitikkoa, puoluetta tai aatesuuntaa kohtaan, väärennetty meemi vahvistaa hänen etukäteisoletustaan. Tällöin meemi jaetaan eteenpäin tunnekuohussa ilman tarvetta tarkistaa, pitääkö väite paikkansa.
- Tiedon pirstoutuminen ja pikaruokakulttuuri: Nykyaikainen someselaaminen on nopeaa reagoimista. Laajat ja analyyttiset artikkelit ohitetaan, mutta kahden sekunnin aikana sisäistetty meemi jättää tunnemiinalle muistijäljen.
Poliittisen lukutaidon ja demokratian mureneminen
Kun poliittinen vaikuttaminen ja keskustelu taantuvat meemien heittelyksi ja väärennettyjen sitaattien levittämiseksi, seuraukset yhteiskunnalle ovat vakavat.
Aito asiapuhe, päätösten arviointi ja taloustiedon lukutaito peittyvät kohinan alle. Ihmiset eivät enää keskustele siitä, mitä päätöksiä eduskunnassa oikeasti tehdään tai miten sosiaaliturvan ja verotuksen ratkaisut vaikuttavat arkeen, vaan energia kuluu väärennettyjen mielikuvien ympärillä vellovaan raivoon.
Tämä palvelee vain niitä tahoja, jotka haluavat hämärtää todellisuutta ja estää kansalaisia hahmottamasta päätöksenteon todellisia kerrannaisvaikutuksia.
Bumerangivaikutus – Miksi toiminta on järjenvastaista?
Aina kun poliittista taistelua käydään väärennöksillä ja valheellisilla meemeillä, tekijät syyllistyvät taktiseen ja strategiseen arviointivirheeseen. Tällainen toiminta kääntyy lopulta vääjäämättä tekijäänsä vastaan.
- Uskottavuuden lopullinen mureneminen: Kun väärennös ja faktantarkistuksen kautta paljastunut valhe osoitetaan aukottomasti vääräksi, meemin levittäjän ja koko hänen edustamansa leirin uskottavuus romuttuu. Sen jälkeen oikeat ja asiallisetkin argumentit kaatuvat epäilyn alle.
- Oman argumentaation tyhjyystodistus: Väärennöksen käyttö on myönnytys siitä, ettei omalla leirillä ole esittää riittäviä asiapohjaisia argumentteja, tilastoja tai tutkimustietoa vastapuolen voittamiseksi. Jos vastustajan nujertamiseen tarvitaan keksittyjä sitaatteja, se paljastaa oman politiikan ja aatteen sisällöllisen tyhjyystilan.
- Moraalinen konkurssi: Toiminta, joka perustuu toisen ihmisen halventamiseen keksityillä väitteillä, nakertaa luottamusta koko poliittiseen järjestelmään. Kun luottamus menee, yhteiskuntasopimuksen pohja murenee kaikkien jalkojen alta.
Yhteenveto
Disinformatiomeemit ovat digitaalisen ajan oire, mutta niitä vastaan voidaan taistella vain vahvistamalla kriittistä poliittista lukutaitoa, malttia ja kykyä kysyä peruskysymys: Kuka tämän kuvan teki, millä tavoitteella ja mistä se on peräisin?
Totuus ja avoin asiapuhe ovat aina paras lääke väärennettyä poliittista teatteria vastaan.
*
Kirjoitelmani
Me itse olemme rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Rakennamme kukin omalta osaltamme sitä halusimme tai emme. Mieluiten jokaisen tulisi pyrkiä rakentamaan sellaisen yhteiskunnan jonka itse katsoo parhaimmaksi. Meillä on oikeus vaatia perinteinen Suomi takaisin. Meidän ei pidä kysyä mitä Suomi voisi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Suomen hyväksi. Siksi kirjoitin aiheesta kirjoitelman.
Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?
Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? Tiedätkö mitä on verhon takana? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina Persvako
Meillä on vielä toivoa tulevasta. //Manifesti//
Montako makkaraa ostaisit jos saisit paljon rahaa? Makkaraesimerkki ja rajakulutusalttisuus
Jarrumies tekee viimein tunnustuksen ( Tuntematon jarru )
*
