Yrittäjyydestä vuoden 2025 lopulla

(Perusta yritys!, mene töihin!, ota vastuu itsestäsi ja muuta tyhjänpäistä laulua kaukana todellisuudesta.)

Yrittäjäksi vaikka väkisin, yrittäjyydestä monella tapaa, Matkalla yrittäjyyteen, Ostovoimaa ??,Orpon politiikka, Työttömän mielenmaisemaa. kestävyysvaje kun raha karkaa.

Vuoden 2024 keskustelua on leimannut ajattelematon hokema: “mene töihin – perusta yritys – ota vastuu itsestäsi”. Se ohittaa todellisuuden, jossa töitä ei ole, ostovoimaa ei ole ja pienyrittäjyys sysätään tilanteeseen, jossa sillä ei ole elinkelpoisia edellytyksiä. Yrittäjyydestä on tehty pakko, ei mahdollisuus. Se ei ole yrittäjämyönteistä politiikkaa vaan yrittäjien kuluttamista loppuun.

Luotu käyttäen Suno.ai Musiikki Suno, sanoitukset omat. Äänen käsittely Omassa puhe nauhoitteesta , Audacity OpenVINO Ai Effects, OpenVino Noise Suppression tekoälypohjainen kohinanpoisto. Teksti ChatGPT kooste kerätystä aineistosta tehty artikkeliksi. Kirjoitusasu  ChatGPT,
Sunoa varten tekemäni tekstieditori Sunoteksti helpottaa tagien asettelua.

Mene töihin, perusta yritys!!!

Mene töihin – kun ei ole töitä

Vuosi alkaa olla lopuillaan, eikä tämä vuosi ole ollut mieltä ylentävä. Yksi selkeimmistä ilmiöistä on ollut kansan jakautuminen ja keskustelun kärjistyminen. Pinnalliset, ideologiset heitot ovat korvanneet ajatukseen perustuvan harkinnan.

Kun toimeentulosta tai rahapulasta on puhuttu, vastaus on ollut usein sama:
“Mene töihin!.”

Se kuulostaa yksinkertaiselta, mutta kertoo enemmän sanojastaan kuin kohteestaan. Jos katsoo työpaikkailmoituksia ja yritystilannetta, todellisuus on toinen. Konkursseja on poikkeuksellisen paljon. Työpaikkoja katoaa. Yritykset, jotka vielä ovat pystyssä, elävät usein aivan konkurssin rajalla.

Kun ei ole töitä, ei ole töitä. Se ei muutu hokemalla.

Perusta yritys – ja tuhoa viimeinenkin mahdollisuus

Kun “mene töihin” ei enää kanna, seuraava laulu alkaa:
“Perusta yritys. Ota vastuu itsestäsi.”

Otetaan esimerkki.

Puusepänverstaassa on ollut omistaja ja yksi työntekijä. Yrityksen tilanne heikkenee, ja työntekijä irtisanotaan taloudellisista syistä. Ammattitaitoinen ihminen, tehnyt koko ikänsä puusepäntöitä.

Hänelle sanotaan: perusta yritys.

Hän perustaa puusepänverstaan. Samalle kylälle. Samoille asiakkaille. Ostovoima ei kasva, mutta yrityksiä on nyt kaksi. Molemmat saavat vähemmän töitä, molemmat joutuvat laskemaan hintoja, ja molempien toimeentulo heikkenee.

Kun tämän sanoo ääneen, vastaus on:
“No typerähän se nyt on tuollainen yritys perustaa.”

Niin onkin.
Mutta juuri sitä käskettiin tekemään.

Mitä muuta hänen olisi pitänyt perustaa? Ravintola? Lääkäripalvelu? Metallipaja? On täysin luonnollista, että ihminen yrittää tehdä sitä, minkä osaa. Ongelma ei ole yrittäjä. Ongelma on ympäristö, jossa yrittäjyydelle ei ole elinmahdollisuuksia.

Tämä ei ole yrittäjämyönteistä – tämä on yrittäjäpakkoa

Tutustu videolla olevaan pohdintaan.

Minulla ei ole koskaan ollut mitään yrittäjyyttä vastaan. Päinvastoin. Ilman yrittäjiä tämä yhteiskunta ei pyöri. Olen auttanut hyvin monia yrityksiä alkuun, mutten halua että yritys epäonnistuu ennen aikojaan.

Mutta se, mitä nyt kutsutaan yrittäjämyönteiseksi ilmapiiriksi, on todellisuudessa yrittäjäpakotteinen ilmapiiri. Ihmisiä työnnetään yrittäjiksi tilanteessa, jossa jo tiedetään, ettei alueella ole ostovoimaa.

Seurauksena ei ole menestysyrityksiä, vaan lisää toimeentulotuen asiakkaita.

Yhteisöveron alennukset, pääomatulojen kevennykset ja suuret talouspuheet eivät auta pientä puusepänverstaan perustajaa millään tavalla. Niillä ei ole mitään tekemistä keskenään.

Ostovoima on kaiken perusta – ei pakotettu työ

Tämä yhteiskunta ei pyöri suuryrityksillä ja pääomilla.
Se pyörii tavallisen kansan ostovoimalla ja pienyrittäjien palveluilla.

Jos ihmisillä ei ole rahaa, ei auta kehottaa ostamaan. Ostohalu ei korvaa puuttuvaa ostokykyä. ( ostohaluttomuutta?? )

Kun samalla alueella on useita kevytyrittäjiä tarjoamassa samoja palveluja, ainoa seuraus on hintojen lasku. Kyse on työn hinnan alentamisesta – pakon kautta. Ihmiset ajetaan tilanteeseen, jossa he ottavat vastaan töitä, joista ei saa kunnollista palkkaa.

Oravan nahkatalous ei kasvata mitään

Taloutta ei saada kasvuun sillä, että euro siirretään taskusta toiseen. Se ei lisää varallisuutta, eikä synnytä uutta.

Kun bruttokansantuote supistuu, ja ainoa vastaus on leikkaaminen, ollaan umpikujassa. Ensin pitäisi saada talous edes liikkeelle. Nyt sitä ei ole edes yritetty purkaa – siihen on vain ajauduttu.

Halpatyö on se, mitä ollaan luomassa

Luvattiin 100 000 uutta työpaikkaa. Vitsinä sanoin jo keväällä 2024, että kyllä niitä syntyy – kun ensin poistetaan vanhat. Ja siltä se nyt näyttää.

Ne uudet työpaikat ovat halpatyöpaikkoja.

Marjanpoimijoista käyty keskustelu on hyvä esimerkki. Ongelmaa ei ratkaistu parantamalla heidän ehtojaan, vaan laskemalla kaikkien muiden taso samalle viivalle. Nyt ollaan “tasapuolisia” – alaspäin.

Toivo elää – mutta realismi ensin

Toivon, että ensi vuosi olisi parempi. Toivon, että ostovoima oikeasti osuisi tavallisen kansan kohdalle, eikä jäisi tilastoihin ja puheisiin. Silloin jotain voisi lähteä liikkeelle.

Tällä hetkellä parannusta ei näy.
Mutta toivoa saa – ja pitää – kunhan samalla katsotaan todellisuutta silmiin.

Vuoden viimeiset päivät ovat käsillä.
Hyvää uutta vuotta – vaikkei tämä vielä ollutkaan tämän vuoden viimeinen niitti.

Harkitse kaikki vaihtoehdot ensin.

Ennen kuin aloitat yritystoiminnan

Ennen yrityksen perustamista irtisanotun kannattaa arvioida taloudellinen tilanne, osaaminen, työmarkkinat, mahdollisuudet työllistyä palkkatyöhön, kouluttautuminen, uudelleensijoittumispalvelut ja realistinen liiketoimintamahdollisuus. Yrityksen perustaminen ei ole automaattisesti paras tai helpoin ratkaisu.

Sinun ( minä )  taustallasi – pitkän linjan yritysneuvojana ja hinnoittelun tuntijana – tämä kysymys osuu juuri siihen kohtaan, jossa moni tekee hätiköidyn ratkaisun. Yrittäjyys voi olla hyvä vaihtoehto, mutta ei ensimmäinen eikä ainoa. Tässä on selkeä, jäsennelty lista vaihtoehdoista, joita irtisanotun kannattaa harkita ennen kuin ryhtyy yrittäjäksi.

Yritä pysyä yhteiskunnassa mukana. Pyydä apua, kysy neuvoa, älä päästä elämääsi luiskahtamaan pois hallinnasta. ( Opettelen elämään )

Vaihtoehdot, jotka irtisanotun kannattaa arvioida ennen yrityksen perustamista

1. Taloudellisen tilanteen kartoitus

• Kuinka pitkään työttömyysturva riittää
• Onko säästöjä, jotka mahdollistavat rauhallisen harkinnan
• Onko velkoja tai sitoumuksia, jotka lisäävät riskiä
• Onko mahdollista elää 6–12 kuukautta ilman vakaata tuloa

Yrittäjyys vaatii puskuria – ilman sitä riski kasvaa merkittävästi.

 2. Oman osaamisen ja työmarkkina-arvon arviointi

• Onko osaamiselle kysyntää palkkatyössä
• Onko mahdollista työllistyä toiselle työnantajalle
• Onko ala kasvussa vai laskussa
• Onko osaaminen ajantasaista vai pitäisikö päivittää

Moni huomaa, että uusi työpaikka löytyy nopeammin kuin yritysasiakkaat.

3. Kouluttautuminen ja uudelleenkoulutus

• TE-palveluiden tarjoamat koulutukset
• Ammatillinen täydennyskoulutus
• Uuden pätevyyden hankkiminen
• Lyhyet kurssit, jotka parantavat työllistymismahdollisuuksia

Kouluttautuminen voi avata ovia, joita ei aiemmin ollut.

4. Uudelleensijoittumispalvelut (outplacement)

Monet työnantajat tarjoavat irtisanotuille:

• uraohjausta
• CV- ja työnhakupalveluja
• henkilökohtaista sparrausta
• verkostoja

Nämä voivat nopeuttaa työllistymistä huomattavasti.

5. Verkostojen hyödyntäminen

• entiset kollegat
• yhteistyökumppanit
• alan yritykset
• paikalliset yrittäjäyhdistykset

Usein uusi työ löytyy verkostojen kautta – ei työpaikkailmoituksista.

6. Kevytyrittäjyys tai laskutuspalvelu ennen oikeaa yritystä

Tämä on joissain määrin vielä turvallinen väylä testata:

• onko asiakkaita
• mikä on todellinen hintataso
• miten työmäärä vaihtelee
• tuntuuko yrittäjyys omalta

Kevytyrittäjyys on riskitön tapa kokeilla ilman yrityksen perustamista.

7. Liiketoimintamahdollisuuden realistinen arviointi

Ennen yrityksen perustamista tulisi selvittää:

• onko markkinoilla tilaa
• onko asiakkaita oikeasti saatavilla
• mikä on kannattava hinta
• kuinka paljon töitä tarvitaan elämiseen
• miten kilpailijat toimivat

Tämä on kohta, jossa sinun kokemuksesi hinnoittelusta on erityisen arvokas: jos hinta ei kestä markkinatasolla, yritys ei kestä pitkällä aikavälillä.

8. Rehellinen arvio yrittäjyyden soveltuvuudesta

Yrittäjyys vaatii:

• epävarmuuden sietoa
• talousosaamista
• myyntiä ja markkinointia
• itsenäistä työotetta
• kykyä hinnoitella oma työ oikein

Kaikki eivät halua tai jaksa tätä – eikä tarvitsekaan.

Tutustu itseesi: Lue matkalla yrittäjyyteen

Älä ala kilpailemaan hinnalla. 

Olet käynnistämässä oravanpyörän joka pyöriessään syö ensin heikommat pois kilpailemasta. Muista että tämän hetkinen politiikka ajaa nimenomaan työn hinnan alentamista. Pidä omalta osaltasi kiinni työn arvostuksesta. Orpon politiikka

Ennen yrityksen perustamista irtisanotun kannattaa arvioida taloudellinen tilanne, osaaminen, työmarkkinat, mahdollisuudet työllistyä palkkatyöhön, kouluttautuminen, uudelleensijoittumispalvelut ja realistinen liiketoimintamahdollisuus. Yrityksen perustaminen ei ole automaattisesti paras tai helpoin ratkaisu.

Sinun taustallasi – pitkän linjan yritysneuvojana ja hinnoittelun tuntijana – tämä kysymys osuu juuri siihen kohtaan, jossa moni tekee hätiköidyn ratkaisun. Yrittäjyys voi olla hyvä vaihtoehto, mutta ei ensimmäinen eikä ainoa. Tässä on selkeä, jäsennelty lista vaihtoehdoista, joita irtisanotun kannattaa harkita ennen kuin ryhtyy yrittäjäksi.

Vaihtoehdot, jotka irtisanotun kannattaa arvioida ennen yrityksen perustamista

1. Taloudellisen tilanteen kartoitus

• Kuinka pitkään työttömyysturva riittää
• Onko säästöjä, jotka mahdollistavat rauhallisen harkinnan
• Onko velkoja tai sitoumuksia, jotka lisäävät riskiä
• Onko mahdollista elää 6–12 kuukautta ilman vakaata tuloa

Yrittäjyys vaatii puskuria – ilman sitä riski kasvaa merkittävästi.

2. Oman osaamisen ja työmarkkina-arvon arviointi

• Onko osaamiselle kysyntää palkkatyössä
• Onko mahdollista työllistyä toiselle työnantajalle
• Onko ala kasvussa vai laskussa
• Onko osaaminen ajantasaista vai pitäisikö päivittää

Moni huomaa, että uusi työpaikka löytyy nopeammin kuin yritysasiakkaat.

3. Kouluttautuminen ja uudelleenkoulutus

• TE-palveluiden tarjoamat koulutukset
• Ammatillinen täydennyskoulutus
• Uuden pätevyyden hankkiminen
• Lyhyet kurssit, jotka parantavat työllistymismahdollisuuksia

Kouluttautuminen voi avata ovia, joita ei aiemmin ollut.

4. Uudelleensijoittumispalvelut (outplacement)

Monet työnantajat tarjoavat irtisanotuille:

• uraohjausta
• CV- ja työnhakupalveluja
• henkilökohtaista sparrausta
• verkostoja

Nämä voivat nopeuttaa työllistymistä huomattavasti.

5. Verkostojen hyödyntäminen

• entiset kollegat
• yhteistyökumppanit
• alan yritykset
• paikalliset yrittäjäyhdistykset

Usein uusi työ löytyy verkostojen kautta – ei työpaikkailmoituksista.

6. Kevytyrittäjyys tai laskutuspalvelu ennen oikeaa yritystä

Tämä on turvallinen väylä testata:

• onko asiakkaita
• mikä on todellinen hintataso
• miten työmäärä vaihtelee
• tuntuuko yrittäjyys omalta

Kevytyrittäjyys on riskitön tapa kokeilla ilman yrityksen perustamista.

7. Liiketoimintamahdollisuuden realistinen arviointi

Ennen yrityksen perustamista tulisi selvittää:

• Älä aloita liiketoimintaa ennen starttiraha hakemusta, tai muutakaan hakemusta.
• onko markkinoilla tilaa
• onko asiakkaita oikeasti saatavilla
• mikä on kannattava hinta
• kuinka paljon töitä tarvitaan elämiseen
• miten kilpailijat toimivat
• Käy maksuttomassa yritysneuvonnassa.

Tämä on kohta, jossa sinun kokemuksesi hinnoittelusta on erityisen arvokas: jos hinta ei kestä markkinatasolla, yritys ei kestä pitkällä aikavälillä.

8. Rehellinen arvio yrittäjyyden soveltuvuudesta

Yrittäjyys vaatii:

• epävarmuuden sietoa
• talousosaamista
• myyntiä ja markkinointia
• itsenäistä työotetta
• kykyä hinnoitella oma työ oikein

Kaikki eivät halua tai jaksa tätä – eikä tarvitsekaan.

Se on tie kohti heikompaa markkinaa ja oman työn arvon romuttumista

Ajoittain kuulee ajatuksen, että uuden yrityksen kannattaa “aluksi” tarjota palvelujaan selvästi markkinahintaa halvemmalla, jotta asiakkaita saadaan sisään. Ajatus voi tuntua houkuttelevalta, mutta kokemus yritysneuvonnasta ja hinnoittelusta osoittaa, että tämä strategia on lähes aina karhunpalvelus sekä yrittäjälle itselleen että koko toimialalle.

Hinnan nostaminen jälkikäteen on käytännössä erittäin vaikeaa. Jos asiakas tottuu 40 euron tuntihintaan, hän ei myöhemmin näe mitään syytä maksaa 60 euroa samasta työstä. Halpa hinta ei ole “alkuvaiheen tarjous”, vaan se muodostuu asiakkaan silmissä yrityksen todelliseksi arvoksi.

Samalla syntyy toinen ongelma: kun markkinoille tulee halvempi toimija, alkuperäinen yritys joutuu usein laskemaan omaa hintaansa pysyäkseen kilpailussa mukana. Lopputuloksena markkinoilla on kaksi yrittäjää, jotka tekevät samaa työtä, mutta molemmat liian halvalla. Asiakkaiden ostovoima ei kasva, eikä työn tarve lisäänny – mutta työn arvo laskee.

Tämä on klassinen oravanpyörä, jossa hinnalla kilpailu syö kannattavuuden, heikentää alan arvostusta ja tekee yrittäjyydestä entistä epävarmempaa. Lyhyen aikavälin hyöty muuttuu nopeasti pitkäaikaiseksi ongelmaksi.

Kestävämpi tie on pitää kiinni oikeasta hinnasta

Sen sijaan että yrittäjä lähtisi markkinoille alihinnoittelemalla itsensä, kannattaa rakentaa kilpailukyky muille vahvuuksille:

• laatuun ja ammattitaitoon
• luotettavuuteen ja aikataulupitoon
• asiakaspalveluun ja selkeään viestintään
• erikoisosaamiseen tai niche-palveluihin

Nämä ovat tekijöitä, joista asiakkaat ovat valmiita maksamaan – ja jotka eivät romuta markkinahintaa.

Halpa hinta ei ole kilpailuetu, vaan vaarallinen riski

Kun työn arvo pidetään oikealla tasolla, yrittäjä voi rakentaa vakaata ja kannattavaa liiketoimintaa. Kun hinta poljetaan alas, syntyy vain epävarmuutta, heikkoa tulosta ja alaa rapauttava hintakilpailu.

Siksi on tärkeää: älä kilpaile hinnalla – kilpaile laadulla, osaamisella ja luotettavuudella.

Esimerkkitilanne ja näkemykseni

Yrityksen perustaminen ja hinnoittelu

Kuvitellaan tilanne: muuan sähköasentaja, kutsutaan häntä vaikka Juhaksi, on työskennellyt pitkään suuressa asennusyrityksessä. Työ oli vielä toistaiseksi vakaata, mutta kireässä taloustilanteessa yrityksen voitot alenivat nopeasti. Juha joutui lopulta irtisanotuksi, sillä 60 € tunnilta on asennustyöstä jo hyvin kilpailukykyinen hinta.

Juhakin päättää lähteä yrittäjäksi ja perustaa oman yhdenmiehen sähkötöihin erikoistuneen firmansa. Hän arvioi, että omassa toiminimessään kiinteät kulut pysyvät pieninä: pakettiauton vuokra, työkalut ja kirjanpito-ohjelma ovat kertaluontoisia kuluja. Näin Juha uskoo, että 40 € tuntihinnalla hän saa helpommin tilauksia ja kasvattaa asiakaskuntaansa, kun entinen 60 € tuntihinta piti monia asiakkaita poissa.

Tarkastellaan esimerkinomaisesti, miten tilanne etenee, kun Juha alentaa hintaa merkittävästi:

• Kilpailutilanne: Kun Juha aloittaa työt omassa yrityksessään hintaan 40 €/h, suurempi sähkötöitä tarjoava yritys huomaa asiakkaiden siirtyvän häneen edullisemman hinnan vuoksi.
• Reaktio: Suuren yrityksen omistajalla on kiinteitä kuluja, joten hän päättää vastata tilanteeseen alentamalla omaa tuntihintaansa esimerkiksi 45 €:een pysyäkseen kilpailukykyisenä.
• Hintakilpailu: Nyt markkinoilla on kaksi toimijaa: Juha hinnalla 40 € ja iso yritys 45 €. Asiakkaat kääntävät katseensa halvimpaan tarjoukseen, mutta oletuksena käytettävissä oleva ostovoima ja tarve pysyvät ennallaan.
• Seuraukset: Kumpikaan yrittäjistä ei enää onnistu korottamaan hintatasoaan, ja molemmat joutuvat venyttämään kulujaan äärirajoilleen. Kannattavuus uhkaa romahtaa kummassakin yrityksessä. Hyvin todennäköisesti suurempi yritys saattaa iskeä Juhan toimintaan voimakkaalla iskulla. Yrityksellä on vahva entinen asiakaskunta, luotettava tausta sekä taloustilillä varallisuutta iskeä erittäin halvoilla tarjouksilla. Todennäköissti suuren yrityksen suhteet osien toimittajiin ovat hyvät ja suurempi yritys voi solmia yhteustyönä kampajoita jotka ovat todella iskeviä. Voi olla myös niin että molemmat yrittäjät pitkittävät omia "siirtojaan" niin pitkälle että jäljelle jää vain kaksi häviäjää, jonka jälkeen tulee kolmas joka korjaa potin.

Tämä esimerkki havainnollistaa, miksi hintakilpailun aloittaminen selvästi alhaisemmalla hinnoittelulla on pitkällä aikavälillä petollista. Hinnan nostaminen jälkikäteen on hyvin vaikeaa: jos Juha jossain vaiheessa haluaisi palauttaa tuntihintansa 60 euroon, asiakkaat eivät välttämättä siihen suostu, koska he ovat jo tottuneet saamaan aiemmin paremman tarjouksen. Juha olisi tällöin juuttunut matalan hinnan strategiaan ilman helppoa mahdollisuutta korjaaviin toimiin.

Miksi tämä on ongelmallista?

Esimerkin perusteella nousevat esiin useat ongelmakohdat, jotka voivat uhata yrityksen menestystä:

• Hintasota markkinoilla: Kun yksi yrittäjä laskee hintansa, kilpailijat usein tekevät samoin. Tällöin kumpikaan ei erottuisi hinnalla, ja molemmat joutuvat pyörittämään toimintaansa pienillä katteilla.
• Hinnan pysyvyys asiakkaiden muistissa: Asiakkaiden odotukset muokkautuvat saavutetun hinnan mukaisiksi. Jos tuntihinta kerran on saanut tason 40 €, se jää monelle asiakkaalle normiksi, eikä sen nostaminen takaisin 60 €:oon välttämättä tunnu perustellulta.
• Rajattu kysyntä: Asiakkaiden ostovoima ja tarve ovat rajallisia. Alennus jakaa olemassa olevat tilaukset useammalle toimijalle sen sijaan, että se lisäisi kysyntää tai markkinoiden kokoa.
• Asiakkaan sitoutuminen: Edullisin tarjous houkuttelee asiakkaita hetkellisesti, mutta pysyvät asiakassuhteet vaativat muutakin kuin hinnan. Asiakas voi vaihtaa halvempaan toimittajaan heti, kun hinta nousee.

Nämä tekijät yhdessä voivat muodostaa noidankehän, jossa yritys on ahdingossa: hinnan nostaminen on jatkossa mahdotonta ja jatkuva alituotto nakertaa kannattavuutta. Jos hinta on kerran pudotettu, asiakkaat tottuvat matalaan tarjoukseen eivätkä välttämättä suostu maksamaan siitä myöhemmin mitään ylimääräistä. Yrittäjä ei tällöin pysty ohjaamaan yritystään kannattavaksi.

Esimerkin vaikutus näkemykseeni

Tämän esimerkin valossa korostan, että hinnoittelustrategiaa tulee suunnitella pitkällä tähtäimellä. Kokeneena yritysneuvojana näen, että yritys, joka kilpailee ensisijaisesti hinnalla, joutuu helposti ahtaalle, ellei se tarjoa muuta lisäarvoa. Pelkkä kulujen minimointi tai alihinnoittelu ei riitä, jos yritys toimii tappiolla: vakituiset asiakkaat voivat kadota ja uusien tilausten saaminen vaikeutuu.

Kannustan myös keskustelemaan avoimesti asiakkaiden kanssa hinnoista: jos esimerkiksi 60 € tuntihinta tuntuu asiakkaasta liian kovalta, voi yritys tarjota vaihtoehtoisia ratkaisuja. Erilaiset palvelupaketit tai pienemmät kokonaisuudet erikoishinnoin voivat tuoda joustoa siinä, että kaikkien työtuntien perushintaa ei tarvitse laskea. Esimerkinomaisesti: jos talon sähkötyöt normaalisti maksavat 2000 €, voidaan tarjota tarjoushintainen projekti 1500 €:lla, mutta tuntihintaa ei alenneta pysyvästi. Näin asiakas kokee saavansa etua, mutta yritys säilyttää tuntihintansa tulevissa projekteissa.

Lopuksi: Yrittäjyydessä on aina riskejä, mutta hintakilpailuun lähteminen alihinnoin on sellainen riski, jonka seuraukset on syytä tiedostaa. Tilannetta voi asiakkaalle konkretisoida esimerkiksi näin: jos kaksi yrittäjää toimii samalla alalla ja kumpikin tarjoaa samoja palveluita, mutta kilpailevat ainoastaan hinnalla, kumpikin joutuu lopulta pieneen katepeliin. Asiakkaat ostavat vain halvimman palvelun, ja molemmat yrittäjät kamppailevat eloonjäämisestään. Tämä vertaus auttaa ymmärtämään, miksi hinnoittelupäätökset on tärkeää tehdä huolellisesti ja miksi kilpailukeinoja kannattaa etsiä myös hinnan ulkopuolelta.