Yrittäjäksi vaikka väkisin

Ihan ensimmäikseksi ennenkuin rekisteröit itsellesi yrityksen ja aloitat yritystoiminnan. Tutustu!

Tutustu ensin näihin aiheisiin syvällisesti sekä kunnolla.

Suositten Yrittäjyydestä monella tapaa, Matkalla yrittäjyyteen, ideologinen työttömien halveksuminen sekä erityisesti yleisesti yrittäjyydestä. Itsepalvelu, 

Vasta sitten esittämieni asioihin tutustumisen jälkeen tee itsenäinen sekä omaehtoinen valinta aikoa yrittäjäksi. 

Mene julkiseen yritysneuvontaan esittämään ideasi, käy läpi huolella neuvojan antamat ohjeistukset. Hae starttirahaa. Tee rahoitushakemukset.

"Korkein hallinto-oikeus (KHO) on linjannut, että ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä." 22.5.2025 KHO: Ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä. yle.fi

KHO linjaus Wolt ruokalähettien työstä työntekijöinä eikä yrittäjinä kuulustaa aluksi siltä että nyt Wolt muuttaa käytännötkin palkansaajan mukaisiksi työntekijöilleen. Itse en usko näin tapahtuvan kuin ehkä hetkeksi, tai vain vähäisissä määrin. Luulen vahvasti että Wolt tulee vaatimaan läheteiltään y-tunnuksen ja sitä kautta yrittäjyyden. Jos lähetit "perustavat" työtään varten yrityksen ja toimivat sen puitteissa lähettinä, voi käydä niin että "yrittäjällä" on vain yksi toimeksiantaja eli Wolt. Taannoin vuosia sitten verottajan linjaus oli selkeä että yrittäjällä tulee olla useita toimeksiantajia tai työsuhdetta y-tunnuksen varjolla ei voi pitää yrittäjyytenä. Tämä verottajan taannoinen tulkinta saattaa astua esiin tälläkin kertaa. Oman näkemykseni mukaan tällaisella "yrittäjyydellä" ei ole yrittäjyyden puolista kuin se huonoin puoli. Se että lähetti yrittäjät eivät saa kunnollista korvausta jolla maksaa YEL velvoitteet, vakuutukset, kirjanpidon yms ja pitää jäädä myös elämiseen. Lähetti menettää lisäksi oikeuden palkansaajan työttömyysturvaan. 

On jokaisen oma asia minkä tyyppisen tai minkälaisen yrityksen perustaa. Mutta kehoitan tutustumaan yrittäjyyteen liittyviin kirjoituksiini ensin ja tekemään oman yrittäjyyspäätöksen omaehtoisesti ja tietäen mihin on ryhtymässä.

 Hallituksen toimia yrittäjyyden tukemiseksi.

1. Verotuksen alentaminen ja kannustinloukkujen purkaminen

• Yhteisöveron alentaminen: Yhteisöveroprosentti laskee 20 %:sta 18 %:iin vuoteen 2027 mennessä, mikä helpottaa suurten yritysten investointimahdollisuuksia .
• Marginaaliverojen keventäminen: Ansiotuloveron korkeimmat marginaaliveroasteet pudotettiin 52 %:iin, mikä kannustaa suurituloisia sijoittamaan ja työskentelemään enemmän .
• Perintö- ja lahjaveron uudistukset: Perintöveron alarajaa nostettiin 30 000 euroon, ja maksuajalta perittävää korkoa alennettiin 1,5 prosenttiyksiköllä. Lahjaveron alaraja nousee 5 000 eurosta 7 500 euroon vuonna 2026, mikä helpottaa yritysperintöjä .
• ALV-alennukset: Ruoan ALV-kantaa alennettiin 14 %:sta 13,5 %:iin, mikä tukee erityisesti ruokaa myyviä yrityksiä .

2. Yritysten rahoitus- ja toimintaedellytysten parantaminen

• Tappioiden vähennysoikeuden pidentäminen: Tappioita voidaan vähentää 25 vuoden ajan verovuodesta 2026 alkaen, mikä helpottaa startup-yrityksiä ja pitkäjänteistä kasvua .
• Eläkejärjestelmän selkeyttäminen: Yrittäjien eläkemaksut määräytyvät selkeämmin todellisten tulojen mukaan, mikä vähentää epävarmuutta .
• Rahoitusmahdollisuuksien vahvistaminen: Hallitus on tarkastellut sääntelyä ja tukenut pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä rahoitusmarkkinoille .

3. Kohdennettu tuki uusille yrittäjille

• Aloittelevien yrittäjien helpotukset: Vuosina 2023–2025 aloittaneille yrittäjille sovelletaan samaa 4 000 euron korotusrajaa kuin muille ensimmäisten vuosien työtulotarkastuksissa .
• Yrittäjyystavoitteet: Hallitus on asettanut tavoitteen saavuttaa 100 000 työllistävää yrittäjää ja 25 000 pk-yritystä vuoteen 2025 mennessä .

4. Julkisen sektorin tehostaminen ja yksityisen tukeminen

• Tulonsiirrot yksityiselle sektorille: Hallitus on siirtänyt resursseja julkiselta sektorilta yksityisille toimijoille, esimerkiksi Kela-korvausten kautta yksityisten terveyspalvelujen tukemiseksi .
• Säästöt julkisessa sektorissa: Valtionhallinnon tuottavuuden parantamista ja kuntien valtionosuuksien leikkauksia (yhteensä 205 miljoonaa euroa) on käytetty rahoittamaan yritystukia .

5. Työnteon ja innovaatiotoiminnan tukeminen

• Työn verotuksen keventäminen: Pieni- ja keskituloisten verotusta kevennettiin 1,1 miljardilla eurolla vuodessa, mikä parantaa ostovoimaa ja kannustaa kulutukseen .
• Tutkimus- ja kehitystoiminta: Hallitus on korostanut korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten roolia, esimerkiksi kohdentamalla opetusministeriön säästöjä korkeakouluille .

Kritiikkiä ja haasteita

Toimet ovat herättäneet keskustelua siitä, hyödyttävätkö veronalennukset eniten suurituloisia ja yrityksiä . Lisäksi julkisen sektorin leikkaukset ovat saaneet kritiikkiä, vaikka hallitus korostaa niiden tarpeellisuutta talouden tasapainottamiseksi .

Yhteensä hallituksen politiikka pyrkii luomaan "työn ja yrittämisen Suomi" -visiota, jossa yksilöiden ja yritysten toimintaedellytyksiä parannetaan systemaattisesti . Tarkemmat tiedot löytyvät esimerkiksi Iltalehden analyyseistä  ja hallituksen virallisista tiedotteista.

Vaikka hallitus pyrkii luomaan "työn ja yrittämisen Suomi" -visiota, on tärkeää huolellisesti pohtia, kenelle toimenpiteet ovat hyödyllisimpiä, sillä hallituksen linjaukset ovat edullisempia suurille yrityksille sekä suurempituloisille palkansaajille.

• Suurten vs. pienten yritysten hyöty: Veronalennukset ja rahoitusmahdollisuuksien parantaminen voivat hyödyttää enemmän suuria yrityksiä kuin pieniä paikallisia yrittäjiä.
• Rakenteellinen työttömyys: Vaikka yrittäjyyttä tuetaan, rakenteellisen työttömyyden alueilla voi olla vaikeaa saada yritys kannattavaksi ilman laajempia tukitoimia.
• Julkisen sektorin rooli: Julkisen sektorin leikkaukset voivat heikentää palveluita, mikä voi vaikeuttaa yrittäjyyttä erityisesti maaseudulla.
• Verotuksen keventäminen: Yhteisöveron alentaminen ja ALV-muutokset voivat auttaa yrityksiä, mutta hyöty kohdistuu enemmän jo toimiviin yrityksiin kuin aloittaviin yrittäjiin.
• Kannustinloukut: Marginaaliverojen keventäminen voi kannustaa työskentelemään enemmän, mutta se ei välttämättä suoraan auta työttömiä yrittäjyyden alkuvaiheessa.
• Julkisen sektorin leikkaukset: Vaikka säästöjä on kohdennettu yritystukien rahoittamiseen, julkisen sektorin leikkaukset voivat vaikuttaa esimerkiksi maaseudun palveluihin, mikä voi vaikeuttaa yrittäjyyttä.
• Markkinat ja ostovoima: Rakenteellisen työttömyyden alueilla ostovoima voi olla heikko, mikä vaikuttaa yrityksen kannattavuuteen. Yrittäjän on tärkeää miettiä, onko paikallisesti riittävästi asiakkaita vai pitäisikö tähdätä laajemmille markkinoille esimerkiksi verkkokaupan avulla.
• Alkuinvestoinnit ja rahoitus: Hallituksen toimet, kuten tappioiden vähennysoikeuden pidentäminen ja rahoitusmahdollisuuksien vahvistaminen, voivat auttaa, mutta maaseudulla rahoituksen saaminen voi silti olla vaikeampaa kuin kaupungeissa.
• Infrastruktuuri ja logistiikka: Etäisyydet voivat aiheuttaa haasteita esimerkiksi toimitusketjuille ja asiakaspalvelulle. Digitaalisten ratkaisujen hyödyntäminen voi olla avainasemassa.
• Työllistämismahdollisuudet: Jos alueella on paljon työttömiä, voi olla mahdollista hyödyntää paikallista työvoimaa, mutta samalla on mietittävä, onko osaavaa työvoimaa saatavilla.

Aloittavan yrittäjän haasteet ja mahdollisuudet – realismia ja ratkaisuja

Yrittäjyys nähdään usein ratkaisuna työttömyyteen ja taloudelliseen epävarmuuteen. Hallitus on toteuttanut useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on helpottaa yrittäjyyttä, mutta samalla on tärkeää tunnistaa myös ne tekijät, jotka voivat vaikeuttaa aloittavan yrittäjän polkua. Tässä artikkelissa tarkastellaan yrittäjyyden aloittamista realistisesti – sekä sen mahdollisuuksia että haasteita.

Hallituksen toimet: helpotusta vai esteitä?

Hallitus on pyrkinyt tukemaan yrittäjyyttä monin tavoin, mutta vaikutukset vaihtelevat riippuen yrittäjän lähtökohdista. Monien pienyritysten vähempivaraisten asiakkaiden ostovoima on liki kadonnut.

Toimenpiteet, jotka helpottavat yrittäjyyttä:

Verotuksen keventäminen – Yhteisöveron laskeminen 20 %:sta 18 %:iin vuoteen 2027 mennessä voi auttaa suurempia yrityksiä investoimaan ja kasvamaan.  Tappioiden vähennysoikeuden pidentäminen – Mahdollisuus vähentää tappioita 25 vuoden ajan voi auttaa erityisesti startup-yrityksiä ja pitkäjänteistä liiketoimintaa.  Rahoitusmahdollisuuksien parantaminen – Hallitus on pyrkinyt helpottamaan pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä rahoitusmarkkinoille.

Toimenpiteet, jotka voivat vaikeuttaa yrittäjyyttä:

Julkisen sektorin leikkaukset – Valtionhallinnon säästöt ja kuntien valtionosuuksien leikkaukset voivat heikentää yrittäjille tärkeitä tukipalveluita.  Kannustinloukut – Työttömyysturvan ja yrittäjyyden yhdistäminen voi olla vaikeaa, mikä voi tehdä siirtymästä riskialttiin.  Ostovoiman heikkeneminen – Pieni- ja keskituloisten verotuksen keventäminen voisi lisätä kulutusta, mutta jos taloudellinen epävarmuus jatkuu, se voi vaikuttaa yritysten asiakasmääriin.

Pitkä työttömyysjakso ja yrittäjyys

Kun henkilö on ollut työttömänä pitkään, yrittäjyyden aloittaminen voi tuntua houkuttelevalta vaihtoehdolta. Kuitenkin pitkä työttömyysjakso voi vaikuttaa monella tavalla:

Taloudellinen tilanne – Säästöjen puute voi tehdä alkuvaiheesta haastavan, ja rahoituksen saaminen voi olla vaikeaa.  Itsetunto ja motivaatio – Pitkä työttömyys voi heikentää itseluottamusta, mikä voi vaikuttaa yrittäjän päätöksentekoon ja riskinottoon.  Osaamisen päivittäminen – Jos työttömyys johtuu alan muutoksista, yrittäjän on ehkä hankittava uutta osaamista ennen yrityksen perustamista.

Miten suhtautua suoraan kehotukseen "aloita yrittäjänä"?

Moni työtön kohtaa suoran kehotuksen: "Miksi et ryhdy yrittäjäksi?" Tämä voi tuntua sekä mahdollisuudelta että painostukselta.

Positiivinen näkökulma: Yrittäjyys voi tarjota itsenäisyyttä, mahdollisuuden hyödyntää omaa osaamista ja luoda työpaikan itselleen.  Kriittinen realismi: Yrittäjyys ei saa olla, eikä ole nopea ratkaisu työttömyyteen – se vaatii huolellista suunnittelua, markkinoiden ymmärtämistä ja taloudellista varautumista.

Miten valmistautua yrittäjyyteen realistisesti?

Tee liiketoimintasuunnitelma – Selvitä, onko ideasi kannattava ja miten voit toteuttaa sen käytännössä.  Arvioi taloudellinen tilanne – Onko sinulla riittävästi pääomaa alkuvaiheen kuluihin?  Hanki tietoa ja verkostoja – Yrittäjyysvalmennukset, mentorit ja verkostot voivat auttaa alkuvaiheessa.  Punnitse riskit ja mahdollisuudet – Yrittäjyys sisältää epävarmuutta, mutta myös mahdollisuuksia kasvuun ja itsensä toteuttamiseen.

Johtopäätös

Aloittavan yrittäjän polku ei ole yksinkertainen, mutta se voi olla palkitseva. Hallituksen toimet voivat tarjota helpotuksia, mutta samalla on tärkeää tunnistaa mahdolliset esteet. Pitkä työttömyysjakso voi vaikuttaa yrittäjyyden aloittamiseen, mutta oikealla valmistautumisella ja realistisella asenteella yrittäjyys voi olla toimiva ratkaisu.

Yrittäjyys ei ole vain taloudellinen päätös – se on identiteetin, motivaation ja riskienhallinnan yhdistelmä. Jokaisen yrittäjäksi ryhtyvän kannattaa pohtia, onko tämä oikea polku juuri minulle?

Lähdetietolista: Petteri Orpon hallituksen yrittäjyyden tukitoimet

1. "Hallitusohjelma 2023: Työnteon ja yrittämisen Suomi"
   Lähde: Valtioneuvoston julkaisut
   Sisältö: Hallituksen kokonaisvaltainen ohjelma yrittäjyyden edistämisestä, verouudistuksista ja julkisen sektorin tehostamisesta.
2. "Yhteisöveronalennus ja ansiotuloverojen kevennykset: Talousarvioesitys 2024"
   Lähde: Valtiovarainministeriön tiedotteet
   Sisältö: Verotuksen muutoksia käsittelevä dokumentti, mm. yhteisöveron laskusta 18 %:iin ja ansiotuloverojen uudistuksista.
3. "Perintö- ja lahjaverouudistus: Selvitys vaikutuksista yritysperintöihin"
   Lähde: Eduskunnan verotuksen työryhmän raportti
   Sisältö: Analyysi veronalennusten vaikutuksista yritysjatkajien kannustimiin.
4. "Start-upien tukeminen: Tappioiden vähennysoikeuden pidentäminen"
   Lähde: Suomen Yrittäjät -järjestön julkaisut
   Sisältö: Selvitys uudistuksista, jotka helpottavat nuorten yritysten taloudellista tilannetta.
5. "Yksityisen terveydenhuollon tukeminen Kelan kautta"
   Lähde: Kela:n vuosikertomus 2023
   Sisältö: Kuvaus julkisen rahoituksen siirroista yksityiselle sektorille.
6. "Kritiikkiä hallituksen talouspolitiikalle: Hyötyvätkö suurituloiset eniten?"
   Lähde: Helsingin Sanomat, talousosasto (15.3.2024)
   Sisältö: Artikkelissa arvioidaan veronalennuksien jakautumista eri tuloluokkiin.
7. "Julkisen sektorin säästöt ja yritystuet: Miten rahat kohdennetaan?"
   Lähde: Kauppalehti, julkisen talouden analyysi (2023)
   Sisältö: Tarkastelu valtion budjetin uudelleenkohdistuksista yritystukien rahoittamiseksi.
8. "Yrittäjyystavoitteet 2025: 100 000 työllistävää yrittäjää"
   Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriön strategiadokumentti
   Sisältö: Hallituksen konkreettiset tavoitteet yrittäjien määrän kasvattamiseksi.
9. "Ruuan ALV-alennus: Vaikutus ruokakauppaan ja kuluttajiin"
   Lähde: YLE Uutiset, talous (10.1.2024)
   Sisältö: Raportti ALV-kannan alentamisen vaikutuksista ruoan myyviin yrityksiin.
10. "Eläkeuudistus yrittäjille: Selkeys maksuihin ja ennakoitavuus"
    Lähde: Eläketurvakeskuksen ohjeistus (2023)
    Sisältö: Yksityiskohtia yrittäjien eläkemaksujen uudistuksista.

Yrittäjäksi omin ehdoin: Kutsumus, ei pakko

Yrittäjyys on Suomessa usein ristiriitainen käsite. Toisaalta sitä pidetään kansantalouden elinehtona, toisaalta suomalaiset eivät juurikaan ryntää yrittäjäksi. Syynä ei ole pelkkä byrokratian paino – yrittäjyyden perimmäisessä luonteessa on kyse vapaasta tahdosta ja sisäisestä kutsumuksesta. Mutta mitä tapahtuu, kun yrittäjäksi ryhdytään pakon edessä?

Yrittäjyys: Enemmän kuin työ, vähemmän kuin pakko

Perinteisesti suomalainen yrittäjyys on liitetty raskaisiin ponnisteluihin ja epäonnistumisen pelkoon. Sanat "yrittää" ja "yrittäjä" kuvastavat jo kielen tasolla taakkaa ja mahdollista tappiota. Tähän liittyy harvinaisen kova rangaistuksen pelko: luottotietojen menetys, häpeä, sosiaalinen syrjäytyminen. Kuka tällaisessa ilmapiirissä haluaa yrittäjäksi?

Vastaus löytyy yrittäjyyden toisesta kasvosta: sitä, mikä tekee siitä intohimon ja elämäntavan. Onnistunut yrittäjyys ei ole vain ammatti, vaan ajattelutapa. Se on valppautta nähdä mahdollisuudet, rohkeutta tarttua niihin ja sinnikkyyttä toteuttaa. Se edellyttää täydellistä aktivoitumista: siirtymistä passiivisesta tekijästä oman kohtalonsa ja yrityksensä aktiiviseksi ohjaajaksi. Tämä muuttaa kaikkea – ihmissuhteita, arvoja, jokapäiväistä elämää.

"Väkisin yrittäminen": Kun polku ei ole oma valinta

Ilmiö tunnetaan nimellä pakkoyrittäjyys. Se näkyy selvimmin maahanmuuttajien keskuudessa, joilla voi olla rajoitetusti muita työmahdollisuuksia, mutta myös kotimaassa esimerkiksi epävakaassa työtilanteessa olevien tai sosiaali- ja palvelualojen ammattilaisten joukossa. He perustavat yrityksen, koska ei ole muuta vaihtoehtoa, ei sisäistä halua tai kutsumusta.

"Jouduin yrittäjäksi olosuhteiden pakosta", kertoi eräs valmennettava, jonka ammatti-identiteetti tuntui vieraalta. Tällainen lähtökohta on usein ongelmallinen.

Miksi pakosta yrittäminen on riski?

1. Sosiaaliturvan repeämä: Yrittäjä siirtyy sosiaaliturvan ulottumattomiin tai sen piiriin huomattavasti vaikeammin. Tämä tekee statuksen vaihdosta paljon järeämmän kuin työpaikan vaihto.
2. Valtavat vastuut: Yrittäjällä on vapauksia, mutta myös valtavat taloudelliset, oikeudelliset ja henkilökohtaiset vastuut – mukaan lukien henkilökohtainen vastuu veloista. Tällaista riskiä ei ole palkkatyössä.
3. Asenneongelma: Yrittäjyys vaatii muutosvalmiutta, sinnikkyyttä ja kykyä nähdä haasteet mahdollisuuksina. Kun perustana on pakko eikä intohimo, tarvittavan positiivisen asenteen ja sitoutumisen kehittäminen on erittäin vaikeaa. Riskinä on palaminen ja epäonnistuminen.
4. Kaupallistamisen ristiriidat: Erityisesti luovilla aloilla yrittäjäksi ryhtymistä voi vastustaa ajatus siitä, että "myyminen" turmelee taiteellisuuden. Pakosta tehtynä tämä ristiriita voi olla erityisen voimakas.
5. Asiakkaat eivät tule auttamaan: Pelkkä yritys ei riitä. On tarjottava jotain, minkä asiakkaat haluavat ostaa riittävällä katteella. Ei ole realistista, että ihmiset käyvät asiakkaana vain auttaakseen yrittäjää pysymään pinnalla.

Kutsumus kantaa, pakko sortaa

Tutkimus ja kokemus puhuvat selväksi: Yrittäjyyden tulisi perustua omaehtoiseen päätökseen ja sisäiseen motivaatioon. Ulkoiset tekijät kuten työttömyys voivat olla kipinä, mutta ne eivät saa olla ainoa polttoaine.

Onnistunut yrittäjä tarvitsee:

• Vahvan suoritusmotivaation ja itsenäisyyden kaipuun
• Sisäistä intohimoa alaansa tai itsenäiseen työskentelyyn
• Riskinsietokykyä ja sinnikkyyttä
• Kykyä kantaa valtavaa vastuuta
• Oman valinnan tuntua – että tämä on minun tiieni.

Yrittäjäksi – mutta millä ehdoin?

Yrittäjyyden romantisointi on yhtä virheellistä kuin sen pelkkänä työttömyyden lääkkeenä pitäminen. Se on vaativa elämäntapa, joka sopii joillekin loistavasti, mutta ei kaikille.

Jos harkitset yrittäjäksi ryhtymistä, kysy itseltäsi:

• Tekeekö minusta onnelliseksi ajatus itsenäisestä työskentelystä ja kaikesta siitä seuraavasta vastuusta?
• Onko minulla intohimoa ideaani tai alaa kohtaan, joka kantaa vaikeina aikoina?
• Olenko valmis luopumaan perinteisestä työajan ja -paikan käsitteestä?
• Kestänkö taloudellista epävarmuutta ja riskejä?

Yhteiskunnan kannattaa tukea aitoihin yrittäjäkutsuihin ja helpottaa aloittamisen esteitä. Samalla on kuitenkin tunnustettava, että kaikkia ei voida eikä pidäkään pakottaa yrittäjäksi. Omin ehdoin tehty valinta on vankin perusta kestävälle yrittäjyydelle – sekä yksilön onnellisuudelle että yhteiskunnan menestykselle. Väkisin ei pidä yrittäjäksi ryhtyä.

Matkalla yrittäjyyteen artikkelin alkuopinto kirjoitus.

Minustako yrittäjäksi?

Itsereflektio, asenne ja sisäinen motivaatio yrittäjämatkan avaimina

Yrittäjyys ei ole vain ammattivalinta – se on syvä elämänmuutos, joka vaatii itsetuntemusta, rohkeutta ja omaehtoista päätöstä. Tämä opintokirjoitus auttaa sinua arvioimaan yrittäjäpotentiaalia lähtien itsestäsi, suomalaisen yrittäjyyskulttuurin haasteita ja tutkimustietoon perustuvia näkökulmia.

1. Yrittäjyys on matka tuntemattomaan – kuinka hyvin kestät epävarmuutta?

Yrittäjyyden voi nähdä vertauskuvallisena muutona uuteen maahan:

• Tutun turvan jättäminen: Palkkatyön turvallisuus, etuudet ja yhteiskunnallinen arvostus jäävät taakse. Suomalaisessa kulttuurissa tämä on erityisen haastavaa, sillä palkkatyö on perinteisesti ollut "menestyksen mittari" (Gibb, 2011).
• Hämmennys voimavarana: Alkuvaiheen epävarmuus ei ole heikkous, vaan mahdollisuus laajentaa ajattelua. Kuten Hänninen (2004) korostaa, hämmennys ajaa meitä etsimään uusia ratkaisuja ja syventämään ymmärrystämme.
• Epävarmuuden käsittely: Menestyvä yrittäjä tarvitsee "kyvyn elää epävarmuudessa luottavaisesti" (Gibb, 2011). Tämä ei synny itsestään – se vaatii harjoitusta ja reflektiota.

Itsereflektiokysymys: Miten reagoit odottamattomiin muutoksiin? Onko sinussa uteliaisuutta tuntemattoman edessä?

2. Asenne ratkaisee – miksi suomalaiset kunnioittavat yrittäjiä, mutta eivät itse ryhdy sellaisiksi?

Suomalaisen yrittäjyyden paradoksi juontaa juurensa syvälle juurtuneisiin kulttuurisiin tekijöihin:

• Epäonnistumisen pelko: Konkurssin sosiaaliset seuraamukset (luottotietojen menetys, häpeä) ovat Suomessa erityisen raskaat (Kansikas, 2004).
• "Palkkatyön turvallisuusharha": Hyvinvointivaltion suojaverkot luovat illuusion turvallisuudesta, mikä etäännyttää nuoret riskeistä (Päivityrväinen, 2008).
• Kollektiivisen edun kulttuuri: Suomessa arvostetaan yhteisöllisyyttä enemmän kuin yksilöllistä menestystä – yrittäjää saatetaan nähdä itsekkäänä (Hänninen, 2004).
• Perinteisen neuvonnan rajoitukset: Yritysneuvonta keskittyy usein kasvuyrityksiin, jättäen huomioimatta esim. taiteilijayrittäjien tai osa-aikayrittäjien tarpeet (Hägg, 2011).

Tärkeä oivallus: Yrittäjyys ei edellytä syntymässä opittuja piirteitä – kyse on asenteesta ja oppimisvalmiudesta. Kuten Hägg (2011) toteaa, yrittäjäidentiteetti rakentuu kokemusten kautta.

3. Sisäinen tuli vs. ulkoinen pakko – miksi motivaation lähde ratkaisee?

Päätöksesi tulee olla omaehtoinen:

• Sisäinen motivaatio: Intohimo ja omien arvojen mukainen toiminta ovat elinehto. Steve Jobs totesi: "Ainoa tapa tehdä loistavaa työtä on rakastaa sitä, mitä teet." Ulkoinen pakko (esim. työttömyys) ei yleensä riitä pitkäjänteiseen sitoutumiseen.
• Identiteettikamppailu: Monet kamppailevat ristiriitojen kanssa (esim. "Olenko taiteilija VAI yrittäjä?"). Ratkaisu on integroida nämä identiteetit ("olen taiteilija-JA-yrittäjä") (Hägg, 2011).
• Tunteiden tunnistaminen: Jopa 90% ostopäätöksistä tehdään tunteen pohjalta – on tärkeää ymmärtää sekä omat että asiakkaiden emotionaaliset ajurit (Kansikas, 2004).

Itsetutkiskelutehtävä: Mikä sinua aidosti sykähdyttää? Mitkä arvot ohjaavat päätöksiäsi? Jos raha ei olisi tekijä, mitä tekisit?

4. Käytännön portaat: Miten rakentaa yrittäjäidentiteettiäsi?

5. Päätelmät: Yrittäjyys on valinta, ei pakko

Yrittäjäksi ryhtymisen tulee perustua sisäiseen kutsumukseen, ei ulkoiseen paineeseen. Kuten tutkimukset toistuvasti osoittavat (Gibb, 2011; Hägg, 2011; Hänninen, 2004):

• Identiteetti rakentuu matkalla: Et tarvitse "valmista yrittäjäprofiilia" – riittää, että olet valmis oppimaan.
• Epäonnistuminen on opettaja: Nopea testaus ja sopeutuminen ovat viisaampaa kuin täydellisyyden tavoittelu.
• Asenne muuttaa todellisuutta: Yrittäjyys on ennen kaikkea suhtautumistapa haasteisiin.

Viimeinen kysymys sinulle: Kuvitteletko itsesi enemmän matkustajaksi vai kartoittajaksi? Yrittäjä ei etsi valmiita reittejä – hän luo polkuja tuntemattomaan. Jos vastauksesi herättää jännitystä eikä pelkoa, olet jo ottanut ensimmäisen askeleen.

Lähteet:

1. Gibb, A. (2011). Concepts into practice: Meeting the challenge of developing entrepreneurship education.
2. Hänninen, V. (2004). Elämäntarina ja muutos.
3. Hägg, G. (2011). Yrittäjäidentiteetin kehitys valmennusohjelmassa.
4. Kansikas, J. (2004). Intuitiivinen päätöksenteko tuotepäälliköiden tehtävärakenteessa.
5. Päivityrväinen, P. (2008). Naisyrittäjyys sosiaalisen tilan ja arvojen näkökulmasta.
   (Huom. Lähdeviittaukset on typistetty sovitun formaatin vuoksi. Alkuperäisissä teksteissä täydelliset viittaukset.)

v

Kirjoittaja/ koosteen kokoaja

Ketä Leksa äänestää?

Kuka on Leksa 

Olenko lintu vai kala Mikä puoluekanta sitoo ajatusmaailmaani?