Kohti ihmisarvoista politiikkaa: Leikkausten hinta vuonna 2032
Oma kirjoitelmani tulevaisuudesta. Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme
Luettunani Kaisa Koskisen avoimen kirjeen, vaikutuin syvästi. Kaisa puhui kirjoitelmassaan hyvin paljon sitä samaa joka meidän kaikkien olisi syytä pohdiskella huolella. Olin kirjoitellut samaa asiaa pohdiskelevalla kannalla jo jonkin aikaa. Ehkä meidän kaikkien tulisi nyt oikeasti herätä tähän todellisuuteen ja tehdä asioille parannuksia.
Tervetuloa pysähtymään – mutta pienellä varoituksella
Ennen kuin jatkat lukemista, sovitaan yksi asia: jos olet tyypiltään lukija, joka muodostaa maailmankuvansa pelkkien lööppien, iskevien iskulauseiden, aivopesun ja nopeiden "sossuossi-tyyppisten" iskulauseiden varaan, säästän sinulta vaivan – älä vaivaa ajatuksiasi tämän parissa. Älä edes klikkaa linkkiä. Tiedän kokemuksesta, että tekstini on monelle aivan liian pitkä ja se saattaa jopa "pissiä muroihisi" tavalla, joka ei sovi hätäiseen nykyrytmiisi.
Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?
Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina Persvako
Leikkausten hinta vuonna 2032
Kaisa Koskisen avoimen kirjeen pohjalta.
Johdanto ja kirjeen tausta
Kaisa Väisänen julkaisi avoimen kirjeen hallituspuolueiden puheenjohtajille Petteri Orpolle, Riikka Purralle, Sari Essayahille ja Anders Adlercreutzille. Kirje syntyi huolesta Suomen tulevaisuudesta ja niistä ketjuvaikutuksista, joita nykyiset sosiaali- ja terveyspalveluiden, koulutuksen sekä toimeentuloturvan leikkaukset aiheuttavat pitkällä aikavälillä aina vuoteen 2032 saakka.
Kirjoittaja korostaa ymmärtävänsä julkisen talouden tasapainottamisen tarpeen, mutta kyseenalaistaa näkemyksen siitä, että ihmisten toimeentulosta, terveydestä ja turvaverkoista leikkaaminen olisi todellista säästämistä. Osa säästöistä on vain tulevaisuuteen siirrettyjä laskuja, joiden maksajana on usein eri ihminen kuin se, joltai tänään leikataan.
Keskeiset leikkauskohteet ja niiden ketjuvaikutukset (2024–2032)
1. Yleinen asumistuki ja opiskelijat
- Päätökset: Yleisen asumistuen ehtoja kiristettiin muun muassa alentamalla korvausprosenttia, poistamalla ansiotulovähennys ja lakkauttamalla omistusasuntojen asumistuki. Opiskelijat siirrettiin vuoden 2025 alusta opintotuen asumislisän piiriin.
- Ketjuvaikutus vuoteen 2032: Nuori opiskelija ei löydä kohtuuhintaista asuntoa ja muuttaa kauemmas. Pitentyvien pelimatkojen ja töiden yhdistäminen johtaa opintojen venymiseen, uupumukseen ja lopulta opintojen keskeytymiseen. Kuusi vuotta myöhemmin yhteiskunta maksaa kuntoutuksesta, toimeentulotuesta, mielenterveyspalveluista ja menetetystä työpanoksesta.
2. Työttömyysturvan heikennykset
- Päätökset: Lapsikorotukset ja suojaosa poistettiin, omavastuuaikaa pidennettiin, työssäoloehtoa muutettiin ja etuuksiin tehtiin indeksijäädytyksiä.
- Ketjuvaikutus vuoteen 2032: Esimerkiksi 55-vuotias pitkän linjan ammattilainen menettää työnsä [3]. Hakemuksista huolimatta työtä ei löydy, ja varojen loppuessa auton myynti vaikeuttaa työhaastatteluihin pääsyä. Vuokra jää maksamatta, velkaantuminen syvenee ja mielenterveys horjuu (2029). Vuoteen 2032 mennessä henkilö ei tarvitse enää pelkkiä kannustimia, vaan valtion raskaita sosiaali- ja terveyspalveluita sekä kuntoutusta. Kannustin muuttuu syrjäytymisen kiihdyttimeksi.
3. Indeksijäädytykset piiloleikkauksena
- Päätökset: Etuuksia ei koroteta hintojen nousun mukana.
- Ketjuvaikutus vuoteen 2032: Ostovoiman heikentyessä ihmiset tinkivät ensin ruoasta, sitten lääkärikäynneistä ja lääkkeistä. Tämä johtaa vaaralliseen tilanteeseen, jossa pienituloinen ihminen joutuu säästämään omasta terveydestään, koska taloudellista puskuria ei ole.
4. Toimeentulotuen kiristäminen
- Päätökset: Vuodesta 2026 alkaen toimeentulotuen perusosaa voidaan tiettyjen edellytysten täyttyessä alentaa 50 prosentilla (esim. yksinasuvalla 578 eurosta noin 289 euroon kuukaudessa). Lisäksi kaikkien täysi-ikäisten perusosaa alennettiin.
- Ketjuvaikutus vuoteen 2032: Ihmiselle, jonka elämä on kriisissä (velka, sairaus, erot, mielenterveysongelmat), 50 prosentin leikkaus viimesijaisesta turvasta johtaa asunnon menettämiseen, päivystyskäynteihin ja sosiaalipalveluiden tarpeen moninkertaistumiseen vuoteen 2032 mennessä.
5. Terveydenhuolto, sairauspäivärahat ja lääkekorvaukset
- Päätökset: Vuoden 2025 alusta sairauspäivärahan ja kuntoutusrahan laskukaavaa muutettiin yli 28 241 euron vuositulojen osalta. Lääkekorvausten alkuomavastuu korotettiin 50 eurosta 70 euroon (70,33 € vuonna 2026, lääkekatto 636,12 €).
- Ketjuvaikutus vuoteen 2032: Sairauden pitkittyessä heikentynyt toimeentulo ja kalliimmat lääkkeet ajavat pitkäaikaissairaat valitsemaan terveytensä ja muun elämän välillä. Tuloksena on toimintakyvyn pysyvä menetys ja kalliit sairaalahoidot tulevaisuudessa .
6. STEA-avustukset ja ennaltaehkäisevä järjestötyö
- Päätökset: STEA-avustuksia vähennettiin noin 30 miljoonaa euroa vuodelle 2026.
- Ketjuvaikutus vuoteen 2032: Matalan kynnyksen apu ja vertaistuki katoavat. Nuori päihdeongelmainen ei saa varhaista tukea 2026, mikä johtaa ongelmien kärjistymiseen, perheen hajoamiseen ja raskaiden erikoissairaanhoidon palveluiden tarpeeseen vuoteen 2032 mennessä, jolloin auttanut järjestö on jo lopettanut toimintansa.
7. Ammatillinen koulutus ja omaishoito
- Päätökset & Vaikutukset: Ammatillisesta koulutuksesta leikattiin 87 miljoonaa euroa (2025). Tuen puute johtaa keskeytyneisiin tutkintoihin ja nuorten syrjäytymiseen. Omaishoitajien tuen laiminlyönti taas ajaa hoitajat uupumukseen, jolloin yhteiskunta joutuu lopulta maksamaan kahden ihmisen laitoshoidosta yhden tukemisen sijaan.
Hallituksen oma arvio ja järjestelmätason sokea piste
Hallituksen omassa sosiaaliturvamuutosten yhteisvaikutusten arvioinnissa todettiin, että vuosien 2024–2025 muutokset kasvattavat suhteellista pienituloisuusastetta ja tuloeroja.
Väisänen huomauttaa, että yhteiskunnassa lasketaan rahaa virheellisesti:
- Ennaltaehkäisevä palvelu näyttää pelkältä menolta budjettikirjassa.
- Kriisi ja sairaalahoito näyttävät pakolliselta palvelutarpeelta.
- Säästö yhdessä ministeriössä siirtää laskun toisen ministeriön tai kunnan/hyvinvointialueen maksettavaksi.
Jos leikkaus vain siirtää kustannuksen tulevaisuuteen tai ministeriöltä toiselle, se ei ole säästö, vaan laskun lykkäämistä ja rahan siirtämistä taskusta toiseen.
Ihmisarvoisen politiikan teesit ja vaatimukset
Kaisa Väisänen esittää päätöksentekijöille kolme keskeistä vaatimusta:
- Pitkän aikavälin vaikutusarviointi: Jokaisen merkittävän leikkauksen yhteydessä on julkaistava arvio sen vaikutuksista aina vuoteen 2032 asti.
- Kokonaiskustannusten laskeminen: On arvioitava, mitä päätös maksaa muilla yhteiskunnan sektoreilla myöhemmin .
- Ihmisen näkeminen numeroiden takana: Budjettitaulukossa on nähtävä todelliset ihmiset – 16-vuotias opiskelija, 55-vuotias työtön, omaishoitaja ja pitkäaikaissairas – eikä vain eurosummia.
Kansalaiskeskustelu ja palaute
Väisäsen kirjoitus herätti laajaa keskustelua kansalaisten keskuudessa:
- Monet kommentoijat kiittivät kirjoitusta täydestä asiasta, faktoihin perustuvasta arviosta ja rohkeudesta nostaa esiin ihmisarvoinen politiikka.
- Toiset ilmaisivat kyynisyyttä poliittisten päättäjien halusta kuunnella tavallisia kansalaisia tai lukea perusteellisia arvioita.
- Keskustelussa korostui yhteinen huoli siitä, että lyhytnäköinen päätöksenteko tuhoaa hyvinvointivaltion perustaa .
Alkuperäinen julkaisu. Kirje
n
