Miten raha kulkee?

10.10.2026 , 190 päivää vaaleihin.

 Alkuperäinen kirjoitus rahan kiertokulku Mistral

 Mistä rahaa saadaan tuhlattavaksi? Tuhlarit

* 

 Kirjoitelmani 

Me itse olemme rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Rakennamme kukin omalta osaltamme sitä halusimme tai emme. Mieluiten jokaisen tulisi pyrkiä rakentamaan sellaisen yhteiskunnan jonka itse katsoo parhaimmaksi. Meillä on oikeus vaatia perinteinen Suomi takaisin. Meidän ei pidä kysyä mitä Suomi voisi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Suomen hyväksi. Siksi kirjoitin aiheesta kirjoitelman.

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? Tiedätkö mitä on verhon takana? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

Meillä on vielä toivoa tulevasta. //Manifesti//

Montako makkaraa ostaisit jos saisit paljon rahaa? Makkaraesimerkki ja rajakulutusalttisuus

Jarrumies tekee viimein tunnustuksen ( Tuntematon jarru )

 *

Julkisten varojen, verotuksen ja pääomavirtojen anatomia

Julkisessa keskustelussa törmää usein kysymykseen: ”Kuka muka antaa varakkaille rahaa jemmattavaksi veroparatiiseihin?” Kysymys on ymmärrettävä, sillä mielikuva suorasta käteisen rahan jakamisesta salkuissa ei vastaa nykyaikaisen talousjärjestelmän toimintaa.

Todellisuudessa varallisuuden siirtyminen ja kerääntyminen ei tapahdu suorina rahalahjoina, vaan lainsäädännön, verojärjestelmän rakenteiden, julkisten hankintojen ja kansainvälisen pääomamarkkinan mekaanisena ketjuna. Kyse on siitä, miten yhteiskunnan rahavirrat on ohjattu kulkemaan.

Tässä selvityksessä käydään läpi faktoihin perustuen, miten raha liikkuu julkiselta sektorilta ja tavallisilta kuluttajilta suurpääomalle, miten verotus suosii varallisuuden keskittymistä ja miten pääoma päätyy verosuunnittelun kautta kotimaisen talouskierron ulkopuolelle.

1. Julkisen rahan suorat virrat yrityksille ja pääomille

Ensimmäinen reitti, jolla julkista rahaa ohjataan yrityssektorille ja suuromistajille, muodostuu suorista tuista, verohyvityksistä ja julkisista hankinnoista.

• Suorat yritystuet: Valtion budjetista maksetaan vuosittain noin 4 miljardia euroa suoria elinkeinoelämän tukia. Riippumattomien taloustutkijoiden ja tutkimuslaitosten (kuten VATT:n ja Laboren) mukaan suuri osa näistä tuista kohdistuu jo valmiiksi kannattaville suuryrityksille ilman, että ne synnyttävät uusia investointeja tai aitoa yhteiskunnallista lisäarvoa.
• Verohyvitykset ja investointituet: Suorien tukien lisäksi valtio myöntää miljardiluokan verohyvityksiä. Esimerkiksi Business Finland myönsi niin kutsutun "puhtaan siirtymän" nimissä 2,3 miljardia euroa verohyvityksiä, joista merkittäviä summia (esim. 150 miljoonaa euroa) ohjautui ulkomaalaisomisteisille kaivos- ja teollisuusjäteille. Nämä hyvitykset ovat pois valtion tulevista yhteisöverotuloista.
• Julkiset hankinnat ja Kela-korvaukset: Valtio, kunnat ja hyvinvointialueet ostavat vuosittain kymmenillä miljardeilla euroilla tavaroita ja palveluita yksityisiltä yrityksiltä (pelkästään kuntien ja hyvinvointialueiden ostot ovat lähes 50 miljardia euroa). Esimerkiksi terveydenhuollossa satoja miljoonia euroja verovaroja ohjataan Kela-korvauksina ja ostopalveluina monikansallisten terveyskonsernien taseisiin, joiden voitot ja osingot maksetaan veronmaksajien pussista.

2. Veronkevennykset ja käänteinen tulonsiirto

Toinen mekanismi liittyy verotukseen: kun valtion tuloja vähennetään yläpäästä, kyseessä on tosiasiallinen tulonsiirto, joka rahoitetaan joko leikkauksilla tai tasaveroja nostamalla.

• Yhteisöveron alennus: Yhteisöveron laskeminen 20 prosentista 18 prosenttiin tekee noin 800 miljoonan euron vuotuisen aukon valtion kassaan. Koska vastaava aiempi yhteisöveroale (2012–2014) ei VATT:n tutkimusten mukaan lisännyt yritysten investointeja, säästyneet varat ohjautuvat pääosin omistajien osinkoihin.
• Hyvätuloisten veronkevennykset: Marginaaliverojen alentaminen ja solidaarisuusveron rajojen muuttaminen jättävät suurituloisimmalle viidelle prosentille tuhansia euroja – ja kaikkein eniten tienaaville jopa yli 100 000 euroa – lisää käteen vuodessa.
• Maksuvalmiuden ja ostovoiman siirto: Samaan aikaan kun suurituloisten ja suuryritysten verotusta kevennetään yli miljardilla eurolla, aukko paikataan nostamalla yleinen arvonlisävero 25,5 prosenttiin ja leikkaamalla pienituloisten sosiaaliturvaa. Koska pienituloisen kulutusalttius on 100 %, leikkaukset ja ALV-korotukset syövät suoraan arjen ostovoiman. Suurituloisella lisärahasta valtaosa menee säästöihin ja sijoituksiin.

3. Verorakenne: Miten varallisuus suojataan verotukselta?

Kolmas ja ratkaisevin vaihe on se, miten Suomessa ansaittu tai julkisista varoista alkanut raha suojataan verotukselta. Suomen verojärjestelmässä on rakenteellisia piirteitä, jotka tekevät verotuksesta tulonjaon huipulla regressiivistä eli suhteellisesti kevyempää kuin keskituloisilla:

• Dualistinen verojärjestelmä (1993 uudistus): Suomessa työn ansiotuloja verotetaan ankaralla progressiolla, mutta pääomatuloilla on erillinen, matalampi tasavero (30–34 %). Mitä suuremmat tulot henkilöllä on, sitä suurempi osa niistä on pääomatuloa.
• Listaamattomien yhtiöiden osinkohuojennus: Listaamattoman yhtiön omistaja voi nostaa yhtiön nettovarallisuuteen perustuen huojennettua osinkoa, jonka efektiivinen veroprosentti on vain noin 7,5 %. Tämä kannustaa ansiotulojen muuntamiseen pääomatuloksi sekä rahan makuuttamiseen yrityksen taseessa investointien sijaan.
• Holding-yhtiöt ja sijoituskuoret: Voittoja ei tarvitse nostaa henkilökohtaiseen kulutukseen. Varat voidaan siirtää 100-prosenttisesti verovapaasti holding-yhtiöön tai sijoitusvakuutuksiin (joissa lojuu kymmeniä miljardeja euroja), joissa ne karttuvat korkoa korolle ilman välitöntä verotusta.

4. Kansainvälinen verosuunnittelu ja veroparatiisit

Vasta neljännessä vaiheessa astuvat kuvaan kansainväliset veroparatiisit ja aggressiivinen verosuunnittelu, joihin Leila viittasi:

• Konsernisisäinen laskutus ja korkojärjestelyt: Monikansalliset konsernit ja pääomasijoittajat pystyvät siirtämään Suomessa tehtyjä liikevoittoja matalamman verotuksen maihin hyödyntämällä konsernilainojen korkovähennyksiä, rojaltimaksuja ja sisäistä hinnoittelua. Suomeen jää tilastollisesti nollatulos tai minimaalinen yhteisövero, vaikka liikevaihto olisi satoja miljoonia.
• Lainapääoma kulutuksen rahoittajana: Varakkaat henkilöt eivät myy omaisuuttaan maksaakseen veroja, vaan he voivat ottaa sijoitusomaisuuttaan vastaan halpaa pankkilainaa. Lainalla rahoitettu eläminen tai uusi sijoitus ei ole veronalaista tuloa missään vaiheessa.
• Veroparatiisit ja pöytälaatikkoyhtiöt: Kun pääoma on siirretty holding-rakennetta pitkin veroparatiiseihin (kuten Caymansaarille, Luxemburgiin tai Delawareen), se katoaa kokonaan kansallisen verotuksen ja näkyvyyden ulkopuolelle.

Tiivistelmä: Rahavirran ketju pähkinänkuoressa

Kukaan ei siis marssi verovirastoon hakemaan käteissäkkejä veroparatiisiin viemiseksi. Ketju toimii näin:

1. Valtio kerää verot tavallisilta kuluttajilta ja palkansaajilta (erityisesti tasaveroina kuten ALV).
2. Valtio ohjaa varoja suorina yritystukina, verohyvityksinä, yhteisöveroalennuksina ja julkisina ostopalveluina yrityskentälle.
3. Pääoma keskittyy suuryritysten ja pääomasijoittajien taseisiin sekä hyvätuloisten pääomatuloiksi.
4. Lainsäädännön porsaanreiät (holding-yhtiöt, osinkohuojennukset) mahdollistavat rahan kerääntymisen ilman normaalia ansiotuloveroa.
5. Kansainvälinen verosuunnittelu siirtää nämä kertyneet voitot ja pääomat laillisesti tai rajat ylittäen veroparatiiseihin ja globaaleille markkinoille, pois kotimaisesta talouskierrosta.

Tämän vuoksi kritiikki ei kohdistu "yksittäisiin rikkaisiin", vaan systeemiseen järjestelmään, jossa julkisilla varoilla ja veroratkaisuilla tuetaan pääomien pakoa kotimaisilta sisämarkkinoilta.

Ja mitä sinä todellisuudessa voit tehdä!!!?

Tutustu aineistooni jossa pohditaan mitä tässä on tapahtunut ja kysytään suoraan: Mitä juuri sinä haluat?

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

Äänestä!

Vielä on toivoa