Työstä palkkaa, vai mennäänkö ilman?

3.10.2026, 197 päivää vaaleihin.

kaipaammeko niin kovasti entistä Neuvostoliiton toimintamallia ( Suuri ja mahtava )

* 

 Kirjoitelmani 

Me itse olemme rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Rakennamme kukin omalta osaltamme sitä halusimme tai emme. Mieluiten jokaisen tulisi pyrkiä rakentamaan sellaisen yhteiskunnan jonka itse katsoo parhaimmaksi. Meillä on oikeus vaatia perinteinen Suomi takaisin. Meidän ei pidä kysyä mitä Suomi voisi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Suomen hyväksi. Siksi kirjoitin aiheesta kirjoitelman.

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? Tiedätkö mitä on verhon takana? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

Meillä on vielä toivoa tulevasta. //Manifesti//

Montako makkaraa ostaisit jos saisit paljon rahaa? Makkaraesimerkki ja rajakulutusalttisuus

Jarrumies tekee viimein tunnustuksen ( Tuntematon jarru )

 *

Neukkulan haamu vai vapaat markkinat?

Entisessä Neuvostoliitossa vallitsi kuuluisa periaate: ”Joka ei työtä tee, sen ei pitämän syömänkään.” Siellä valtio osoitti jokaiselle paikkansa, ja työstä maksettu korvaus muistutti enemmän valtion jakamaa niukkaa toimeentulotukea ja velvoitetta kuin vapaiden markkinoiden reilua palkkaa. Työnteko oli kansalaisvelvollisuus, mutta yksilönvapaus ja työn todellinen arvo loistivat poissaolollaan.

Nyt, vuosikymmeniä myöhemmin, niin kutsutun "oikeistolaisen" työllisyyspolitiikan ja markkinaliberalismin lippulaivaksi kaavaillaan vastikkeellista toimeentulotukea ja pakkotahtista ilmaistyötä. Paketointi on uutta ja eufemismit kiiltäviä, mutta toimintalogiikka on pelottavan tuttu: valtio jakaa työvoimaa ilmaiseksi työnantajille, ja työntekijälle jää käteen vain velvoite raataa pelkän sosiaalituen turvin.

Syntyykin perusteltu ja irvokas kysymys: Onko tämä lainkaan vapaata markkinataloutta, vai onko nykypolitiikkaan hiipinyt outo, nurinkurinen Neukkulan kaipuu?

Aito markkinatalous ja länsimainen ihmiskäsitys perustuvat siihen, että työstä maksetaan käypä palkka, jolla ihminen elää, kuluttaa ja rakentaa omaa elämäänsä itsenäisenä kansalaisena – ei valtiosubventoidussa pakkoarjen kierteessä. Jos tämä periaate murretaan, murenee samalla koko kotimaisen talouden ja yhteiskuntasopimuksen kivijalka.

 Kirjoitelmani tulevaisuuden rakentamisesta.

Me itse olemme rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Rakennamme kukin omalta osaltamme sitä halusimme tai emme. Mieluiten jokaisen tulisi pyrkiä rakentamaan sellaisen yhteiskunnan jonka itse katsoo parhaimmaksi. Meillä on oikeus vaatia perinteinen Suomi takaisin. Meidän ei pidä kysyä mitä Suomi voisi tehdä meille, vaan mitä me voimme tehdä Suomen hyväksi. Siksi kirjoitin aiheesta kirjoitelman.

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? Tiedätkö mitä on verhon takana? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

// kts alkup kirjoitus  5.4. 2024//

Meillä on toivoa. On meistä itsestämme kiinni mitä me haluamme ja uskallamme toivoa. //Toivon Manifesti // 

Vastikkeellisen ilmaistyön ja palkattomuuden noidankehä

Viime aikoina julkisessa keskustelussa on esitetty ajatuksia ja kaavailuja siitä, että esimerkiksi maahanmuuttajille tai pitkäaikaistyöttömille asetettaisiin "vastikkeellinen toimeentulotuki". Ajatuksen pintapuolisena verhona käytetään usein puhetta "aktivoinnista" tai "yhteiskunnan vastikkeesta". Kun ajatusta tarkastellaan reaalitalouden, markkinoiden toiminnan ja ihmisarvon valossa, sen alta paljastuu syvä ja vaarallinen ristiriita: järjestelmä, jossa työnteosta ei maksetakaan palkkaa, vaan sitä teetetään valtion sosiaalituen turvin.

Tämä kehitys murentaa suomalaisen työmarkkinamallin ja hyvinvointivaltion peruspilarin: periaatteen siitä, että tehdystä työstä kuuluu maksaa elämiseen riittävä palkka, eikä valtion jakamaa vastikkeellista sosiaalitukea.

Seuraavassa tarkastellaan laaja-alaisesti niitä moninaisia taloudellisia ja yhteiskunnallisia kerrannaisvaikutuksia, joita palkattoman ja ilmaisen työvoiman tuominen markkinoille aiheuttaa.

1. Perusperiaatteen murtuminen: Palkkatyö vastaan valtion subventoima ilmaistyö

Terveessä markkinataloudessa ja oikeudenmukaisessa yhteiskunnassa työnantaja tarvitsee työn suorittajaa ja maksaa tälle työstä sovitun, työehtosopimuksen mukaisen palkan. Palkalla työntekijä tuleentulee, maksaa veronsa ja toimii kuluttajana yhteiskunnassa.

Kun valtio astuu väliin ja alkaa velvoittaa ihmisiä tekemään työtä toimeentulotuen vastineeksi ilman työsuhdetta ja ilman normaalia palkkaa, järjestelmä vääristyy perustavanlaatuisesti:

• Valtiosta tulee ilmaistyövoiman välittäjä: Julkinen valta alkaa tarjota työnantajille työntekijöitä, joiden palkkakustannus työnantajalle on nolla euroa.
• Työn arvon nollaus: Työstä tehdään rankaisumuotoinen tai velvoitteellinen suorite, jonka arvoa ei mitata markkinaehtoisella palkalla vaan sosiaalipumppauksella.
• Kaksiportaiset työmarkkinat: Luodaan ihmisryhmä, joka tekee samoja tai vastaavia tehtäviä kuin palkkatyöntekijät, mutta ilman työlainsäädännön suojaa, eläkekertymää, lomarahoja tai ihmisarvoista korvausta.

2. Markkinahäiriö ja oikeiden työpaikkojen katoaminen

Suurin ja välittömin taloudellinen seuraus ilmaisesta työvoimasta on avointen työmarkkinoiden vääristyminen.

Työnantajan näkökulmasta rationaalinen taloudellinen käytös muuttuu vääristyneeksi:

1. Mikseipä ilmaiseksi? Jos yrityksellä, kunnalla tai järjestöllä on mahdollisuus saada tehtäviin vastikkeellisella toimeentulotuella toimiva työntekijä, kynnys palkata ketään normaalilla TES-palkalla nousee valtavan korkeaksi.
2. Rekrytointien hyytyminen: Oikeat, palkalliset työpaikat alkavat korvautua ketjutetuilla "harjoitteluilla", "vastikkeellisilla tukijaksoilla" ja ilmaisilla kokeiluilla.
3. Rehellisten yritysten kärsimys: Yritykset, jotka haluaisivat toimia vastuullisesti ja maksaa työntekijöilleen reilun palkan, joutuvat epäterveeseen kilpailuasetelmaan sellaisten toimijoiden kanssa, jotka hyödyntävät valtion subventoimaa ilmaisvoimaa.

Tämä ei lisää työllisyyttä – se vain tuhoaa aitoja palkkatyöpaikkoja ja korvaa ne valtion rahoittamalla ilmaisorjuudella.

3. Palkkadumping: Työttömän ja duunarin ajaminen ahtaalle

Kun markkinoilla liikkuu huomattava määrä ilmaista tai lähes ilmaista työvoimaa, se heijastuu välittömästi kaikkien matalapalkka-alojen palkkatasoon ja työehtoihin.

• Kilpailu pohjalle: Tavallinen työtön tai alan ammattilainen joutuu mahdottomaan asemaan. Kun hän hakee työtä ja pyytää siitä säällistä palkkaa, vastassa on ilmaisvoiman luoma paine. Työnhakijalle syntyy pakkotilanne: suostu tekemään työtä halvemmalla, joustamaan ehdoista tai muuten työnantaja ottaa tilalle vastikkeellisella tukiperusteella toimivan tekijän.
• Palkkaköyhyyden syveneminen: Tämä mekanismi johtaa niin sanottuun palkkadumpingiin eli palkkojen ja työehtojen järjestelmälliseen polkemiseen. Lopulta kukaan suorittavan tason työntekijä ei enää tule toimeen palkallaan ilman valtion lisätukia.

4. Makrotalouden noidankehä: Työntekijä ilman ostovoimaa on tyhjä kassa yrittäjälle

Palkattoman työn kaikkein järjettömin valuvika liittyy talouden kiertokulkuun ja kysyntään. Ilmainen työ ei luo yhtäkään maksavaa asiakasta.

A. Pienyrittäjän kujanjuoksu

Moni ajattelee pinnallisesti, että ilmainen työvoima olisi pienyrittäjälle etu. Todellisuus on päinvastainen:

• Pienyrittäjä (kuten leipuri, suutari, kampaaja, korjaaja tai lähikauppias) ei elä siitä, että hänellä on ilmainen apulainen takahuoneessa. Pienyrittäjä elää siitä, että ovesta kävelee sisään maksavia asiakkaita.
• Jos työntekijälle ei makseta palkkaa, hänellä ei ole rahaa käyttää palveluita eikä ostaa tuotteita. Kun sadoilta tuhansilta ihmisiltä leikataan ostovoima tai heidät velvoitetaan palkattomaan työhön, kivijalkayrittäjän asiakasvirta ehtyy. Tyhjä kassa johtao konkurssiin, oli takahuoneessa ilmaistyövoimaa tai ei.

B. Suuryritykset ja kotimarkkinoiden näivettyminen

Sama lainalaisuus koskee suuryrityksiä ja koko kansantaloutta. Suomen kotimarkkinat nojaavat tavallisten palkansaajien ja eläkeläisten kulutuskykyyn.

• Pienituloisen ja keskivertonopeudella elävän työntekijän kulutusalttius on 100 prosenttia: jokainen euro menee kiertoon.
• Kun palkkatulot korvataan minimitason vastikkeellisella sosiaaliturvalla, kulutus pysähtyy vähimmäisruokakassaan. Kotimarkkinat menettävät ponnistusvoimansa, BKT supistuu ja verokertymä romahtaa.

5. Valtiontalouden itseaiheutettu syöksykierre

Valtion ja kunnan näkökulmasta ilmaisella työllä spekuloiminen on kaikkein kalleinta mahdollista taloudenpitoa:

1. Ansiotuloverojen menetys: Palkattomasta työstä ei kerry valtiolle eikä kunnalle euron vertaa ansiotuloveroa.
2. Kulutusverojen romahtaminen: Kun ihmisellä ei ole palkkatuloa, hän ei kuluta, jolloin valtion tärkein tulonlähde – arvonlisävero (ALV 25,5 %) – jää kerryttämättä.
3. Sosiaalimenojen kasvu: Koska palkaton työ ei kerrytä eläkettä eikä tarjoa aitoa tietä itsenäiseen toimeentuloon, ihminen pysyy pysyvästi sosiaaliturvajärjestelmän asiakkaana.

Tämä on täydellinen noidankehä: valtio rahoittaa verovaroilla järjestelmää, joka tuhoaa verotuloja synnyttäviä aitoja työpaikkoja ja näivettää samalla kotimaista yrittäjyyttä.

Yhteenveto: Palkkatyö on ainoa kestävä tie

Ajatus vastikkeellisesta ilmaistyöstä – oli se suunnattu maahanmuuttajille, työttömille tai mille tahansa ryhmälle – perustuu vaaralliseen harhaluuloon siitä, että työn määrä tai talouden suorituskyky kasvisi työn arvoa polkemalla.

Jos työ on tekemisen arvoista, siitä kuuluu maksaa käypä, elämiseen riittävä palkka. Aito palkkatyö:

• Palauttaa ihmiselle itsenäisyyden ja ihmisarvon.
• Synnyttää ostovoimaa, joka pitää pienyrittäjät ja kotimarkkinat elossa.
• Tuo valtiolle ja kunnille verotuloja, joilla rahoitetaan terveydenhuolto ja koulutus.

Palkattoman työn teettäminen on taloudellista pikavippipolitiikkaa, joka teurastaa kotimaisen kysynnän ja murentaa rehellisen yrittäjyysympäristön. Suomi ei nouse polkemalla työn hinnan nollaan, vaan varmistamalla, että jokaisesta tehdystä työtunnista maksetaan reilu ja oikeudenmukainen korvaus.

Ja mitä sinä todellisuudessa voit tehdä!!!?

Tutustu aineistooni jossa pohditaan mitä tässä on tapahtunut ja kysytään suoraan: Mitä juuri sinä haluat?

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

Äänestä!

Vielä on toivoa