Sisältö

Viimeisimmät

Pienyrittäjän kujanjuoksu. Ostovoiman romahdus ja ideologinen talouskuri ajavat Suomen kivijalkaa ahdinkoon.Lottomatematiikkaa.

Kategoria: Pissiä muroissa

OSA1

Pienyrittäjän kujanjuoksu

Miten ostovoiman romahdus ja ideologinen talouskuri ajavat Suomen kivijalkaa ahdinkoon

(Kirjan tekemisessä poimin keskusteluista pätkiä ja tallennan se lähdetiedoiksi eri pdf tiedostoihin. Lähdetietoja minulla on tällä hetkellä n. 1500 erilaista kommenttia sekä lisäksi jokunen sata kolumni kirjoitusta eri lähteistä. Vielä lisäksi hallituksen omia tiedonantoja, sekä tilastoja.

Kyseessä tässä nettisivussa on Gemini Notebook tekoälyn avustuksella luotu kokonaisaineisto josta sitten muokkaan sekä kirjoitan joko kokonaan itse, tai myös ChtGPT avulla valmista tekstiä. Tämä sivu on ns raakatuloste jossa on mukana lähdeviitenumerot, sekä lähdeluettelo)

 

 Kirjoitelmani 

Me itse olemme rakentamassa tulevaisuuden yhteiskuntaa. Rakennamme kukin omalta osaltamme sitä halusimme tai emme. Mieluiten jokaisen tulisi pyrkiä rakentamaan sellaisen yhteiskunnan jonka itse katsoo parhaimmaksi. Siksi kirjoitin aiheesta kirjoitelman.

Linkit kirjan pienimuodoiteen esittelyyn ( kts kuvakooste. Kirja ) sekä muodostamisen vaiheeseen, eli tällä hetkellä olevaan luonnokseen Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?

Linkit. Oletko tutustunut Persvako Pekan tarinaan? ( kts. kuvakooste Poliittinen Teatteri) sekä koko tarina  Persvako

 

 

 

raakavedos:

Esipuhe & Johdanto: Myytti yrittäjämyönteisyydestä ja arjen tyhjät liiketilat

kts yritys lopettaa

Suomalaisessa poliittisessa debatissa toistuu säännöllisesti vakiintunut fraasi: "Työllä ja yrittämisellä Suomi saadaan nousuun" [28, 470]. Hallituksen juhlapuheissa ja etujärjestöjen uutiskynnyksen ylittävissä ulostuloissa luodaan kuvaa yrittäjyysystävällisestä ilmapiiristä, jossa sääntelyn purkaminen ja verohelpotukset vauhdittavat talouskasvua [18, 42, 470].

Kuitenkin kun juhlahumu vaimentuu ja katse siirretään kabineteista suomalaisten pikkukaupunkien raiteille, kirkonkyliin ja lähiöiden liikekeskuksiin, vastassa on täysin toisenlainen reaalitodellisuus [34, 410, 563]. Näyteikkunoissa roikkuvat ”Lopetetaan”- ja ”Loppuunmyynti”-laput. Konkurssiaalto on noussut korkeimmalle tasolleen vuosikymmeniin, ja tuhannet pienyrittäjät kamppailevat päivittäisen selviytymisensä äärirajoilla [4, 5, 135, 360].

Tämä ristiriita ei johdu sattumasta tai pelkästä yleismaailmallisesta suhdanteesta, vaan tietoisesta talouspoliittisesta linjasta [22, 128, 359]. Julkisessa keskustelussa unohdetaan toistuvasti Suomen yrityskentän perusrakenne:

  • Mikroyritysten valta-asema: Suomen noin 570 000 yrityksestä peräti 96,5 prosenttia on alle 10 hengen mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä [1421]. Yksinyrittäjien osuus kaikista yrittäjistä on noussut yli 70 prosenttiin [665].
  • Kivijalan riippuvuus kotimarkkinoista: Nämä paikalliset kampaajat, leipurit, suutarit, siivoojat, hierojat, autokorjaajat ja remonttimiehet eivät elä kansainvälisestä vientikaupasta, pörssikursseista tai veroparatiisien sijoituskuorista [9, 169, 1421]. He elävät täysin tavallisten suomalaisten arjen ostovoimasta [81, 1421, 1493].

Kun hallituksen talouspolitiikkaa ohjaavat austerity eli ankara julkisten menojen leikkausohjelma ja trickle-down eli valumatalousoppi, suurin isku kohdistuu nimenomaan näihin mikro- ja palveluyrittäjiin [3, 60–61, 228, 343]. Pienituloisilta leikkaaminen murentaa paikallisten asiakkaiden ostokyvyn, ja samaan aikaan valtio kiristää pienyrittäjän omia kulutusveroja ja pakkomaksuja [4, 9, 82, 1271]. Tästä alkaa pienyrittäjän kujanjuoksu.

1. Kaksinkertainen puristus: Kysynnän kuolema ja nousevat kiinteät kulut

Pienyrittäjän taloudellinen ahdinko tiivistyy yrittäjä Kim Väisäsen osuvaan tiivistykseen:

”Jokainen leikattu euro on joltakin yrittäjältä pois.” [81, 1421]

Yhden rahapussin ilmiö ja "Trickle-up" -moottorin sammuttaminen

Poliittisessa päätöksenteossa sosiaaliturvan ja peruspalveluiden leikkaukset puetaan usein "julkean talouden tasapainottamiseksi" tai "työhön kannustamiseksi" [18, 44, 136]. Makrotaloudellisesti leikkaukset kuitenkin tuhoavat järjestelmällisesti talouden tärkeimmän elvytysmoottorin: Trickle-up- eli alhaalta ylöspäin suuntautuvan rahan kiertoliikkeen [110, 113, 194, 274].

Pienituloinen kotitalous, työtön, opiskelija tai eläkeläinen ei säästä saamaansa euroa sijoitussalkkuun, vaan käyttää sen 100-prosenttisesti ja välittömästi arjen perustarpeisiin: ruokakauppaan, apteekkiin, kampaajalle tai paikallisbussiin [111, 267, 517, 596].

Kun hallituksen leikkaukset (asumistuen leikkaukset, lapsikorotusten poisto, indeksijäädytykset) vievät pienituloiselta perheeltä satoja euroja kuukaudessa, kuluttaja joutuu siirtymään "selviytymismoodiin" [5, 30, 173, 565]. Vapaasti käytettävä rahasumma eli "viimeinen satanen" hupenee nollaan [561]. Tällöin perhe karsii ensimmäisenä paikallisista palveluista [9, 144, 303, 563]:

  • Kampaamokäyntejä harvennetaan tai niistä luovutaan kokonaan.
  • Kengät korjauttamisen sijaan käytetään loppuun.
  • Remontteja ja siivouspalveluita lykätään tuonnemmaksi.
  • Ravintola- ja kahvilakäynnit jäävät pois.

Taajaman kuolemanspiraali

Pienellä paikkakunnalla tai kaupunginosassa tämä ostovoiman menetys aiheuttaa kerrannaisvaikutusten ketjun [34, 189–190, 563]:

  • Jos 3 000 asukkaan taajamassa leikkaukset ja kulutusverot vievät asukkailta keskimäärin 100 euroa vuodessa per henkilö, alueen paikallisesta kierrosta katoaa suoraan 300 000 euroa ostovoimaa vuodessa [396, 561].
  • Tämä 300 000 euroa ei ole poissa suuryritysten ulkomaisista taseista, vaan se on suoraan pois taajaman kenkäkauppiaan, leipurin, kampaajan ja autokorjaajan kassasta [396, 561, 1421].
  • Yrittäjän liikevaihdon pudotessa hän joutuu karsimaan kulujaan, irtisanomaan työntekijöitään tai lopettamaan toimintansa [57, 62, 564]. Tämä lisää työttömyyttä alueella, mikä vähentää ostovoimaa entisestään – ja kierre syvenee [57, 62, 205].
KehitysvaiheVaikutus reaalitaloudessaSeuraus pienyrittäjälle
1. Etuusleikkaukset & veronkorotukset Pienituloisten ja keskiluokan ostovoima leikkaantuu [19, 173, 589]. Palveluiden ja tuotteiden kysyntä romahtaa [9, 13, 563].
2. Kassan tyhjeneminen Yrityksen liikevaihto ei kata kiinteitä kuluja [169, 1421]. Yrittäjä tingitään omasta toimeentulostaan [661].
3. Irtisanomiset & puskurien karsinta Yrittäjä joutuu luopumaan keikka- ja pätkätyöntekijöistä [1423]. Alueellinen työttömyys kasvaa ja ostovoima laskee lisää [57, 144].
4. Konkurssi / Liikkeen sulkeminen Liiketila jää tyhjilleen, verotulot menetetään [26, 68, 564]. Puskuri katoaa, yrittäjä putoaa velkaantuneena turvaverkon läpi [301, 564, 759].

ALV-loukku ja "leivottu" verorasitus

Samaan aikaan kun asiakkaiden lompakot tyhjenevät, pienyrittäjän omat kiinteät kustannukset nousevat lainsäädännöllisillä päätöksillä [169, 678, 1272]:

  1. Yleisen ALV:n nosto 25,5 prosenttiin: Syyskuussa 2024 voimaan astunut korotus nosti välittömästi kaikkien yleisen verokannan alaisten tavaroiden ja palveluiden hintoja [142, 268, 548].
  2. ALV-alarajahuojennuksen poisto: Vuoden 2025 alussa voimaan astunut muutos poisti huojennuksen alle 30 000 euron liikevaihdolla toimivilta pienyrityksiltä [678, 1271]. Aiemmin pienyrittäjä sai pitää osan tai kaikki keräämistään arvonlisäveroista toimintansa tukena, mutta uudistuksen myötä vero on maksettava täysimääräisenä ensimmäisestä eurosta lähtien ALV-rajan ylityttyä [1271–1272]. Tämä toi tuhansien eurojen suoran tulonmenetyksen kaikkein pienimmille toimijoille [1272].
  3. Palvelualojen ALV-korotukset: Lääkkeiden, liikuntapalveluiden, majoituksen ja kulttuurin ALV-kannan nosto (10 % -> 14 %) kuristi suoraan naisvaltaisia palvelualoja [95, 185, 410, 679].
  4. "Leivottu" ALV-vaikutus: Vaikka ruoan ALV pidettiin 14 prosentissa, tuotanto- ja toimitusketjun muut kustannukset (sähkö, kuljetukset, pakkausmateriaalit, toimitilavuokrat, vartiointi, IT-järjestelmät) ostetaan 25,5 % ALV-kannalla [183, 548, 556, 562]. Nämä kustannukset leipoutuvat tuotteiden pohjahintoihin ennen kuluttajahintaa, jolloin arjen kustannukset nousevat kautta linjan [183, 548, 562].

2. Hallituksen sakset ja poistetut puskurit: Suojaosan poisto, kotitalousvähennys ja YEL-ansa

Pienyrittäjän asemaa heikentävät myös suorat työmarkkina- ja sosiaaliturvamuutokset, jotka on virallisesti markkinoitu "työnteon kannustimina" [18, 44, 833].

Suojaosan poisto – Iskuri pienten yritysten joustavuudelle

Huhtikuussa 2024 hallituskokoonpano poisti työttömyysturvan 300 euron suojaosan sekä toimeentulotuen 150 euron ansiotulovähennyksen [10, 38, 1422, 1438]. Tutkimuslaitosten (VATT, Labore) vertaisarvioidut laskelmat osoittivat myöhemmin, että suojaosien poisto ei lisännyt kokoaikatyötä, vaan lopetti tehokkaasti osa-aikaisten keikkojen vastaanottamisen [820, 838, 867, 1422].

Pienyrittäjän näkökulmasta suojaosan poisto oli katastrofi [1423, 874, 876]:

  • Pienellä palvelu- tai kivijalkayrityksellä ei useinkaan ole varaa tai tarvetta palkata kokoaikaista työntekijää, vaan tarve on sesonkipiikeissä, viikonloppuruuhkissa tai sairaustapauksissa muutaman tunnin tai päivän keikka-apuun [1423, 876].
  • Kun 300 euron suojaosa oli voimassa, työtön sai ottaa vastaan lyhyen keikan ilman, että hänen perusturvansa katkesi tai meni kuukausien byrokraattiseen Kela-myllyyn [836, 1423].
  • Suojaosan poistuttua pienestäkin keikkapalkasta leikkaantuu välittömästi 50 % etuudesta, ja päälle tulevat tuen maksatuksen viivästymiset [831, 836, 1423]. Tämän seurauksena työttömän ei kannata ottaa pieniä keikkoja vastaan, ja pienyrittäjä jää ilman tarvitsemaansa apua [1423, 874, 876].

Kotitalousvähennyksen leikkaukset

Kotitalousvähennyksen omavastuun nosto ja korvausprosenttien leikkaaminen osuivat suoraan pienyrittäjiin [149, 1276]. Siivousalan yksinyrittäjät, pienten remonttifirmojen ammatinharjoittajat ja kotihoivayrittäjät menettivät suuren osan asiakaskunnastaan, kun kotitalouksille ei enää ollut taloudellista kannustinta ostaa palveluita virallisilta yrityksiltä [149, 1276].

YEL-uudistuksen valuvika ja yrittäjäköyhyys

Moni pienyrittäjä on joutunut YEL-järjestelmän eli yrittäjän eläkevakuutuksen uhriksi [754, 756, 1454]:

  • Marinin hallituskaudella hyväksytty ja nykyisen hallituskauden aikana sovellettu YEL-laki sitoi yrittäjän pakollisen YEL-työtulon alan työntekijöiden laskennallisiin mediaanipalkkoihin [669–670, 1368, 1388].
  • Eläkeyhtiöt alkoivat tarkistaa työtuloja automaattisilla 4 000 euron korotuksilla, vaikka yrittäjän todellinen liikevaihto tai palkanmaksukyky olisi ollut laskussa [754, 756, 1388, 1381–1382].
  • Tämä johti tilanteeseen, jossa pienituloinen yksinyrittäjä pakotetaan maksamaan satojen eurojen kuukausittaisia YEL-maksuja tuloista, joita hän ei koskaan ole ansainnut [672, 754]. Maksut ovat suoraan ulosottokelpoisia, mikä ajaa maksuvaikeuksissa olevia mikroyrittäjiä toiminnan lopettamiseen ja ulosottoon [672, 758, 1304].
  • Kestävä ratkaisu olisi sitoa YEL-maksu yrittäjän todellisiin, tulorekisteristä todennettaviin tuloihin, jolloin maksu joustaisi suhdanteiden mukaan [670, 734, 852–853].

3. "Suuryritysten ralli vs. Pienyrittäjän todellisuus" – Sosialistista kapitalismia suurpääomalle

Samaan aikaan kun pienyrittäjien ja kuluttajien puskureita leikataan säästöjen nimissä, hallitus harjoittaa suuryrityksiä ja suurpääomaa suosivaa avokätistä veropolitiikkaa [45, 49, 134, 1416–1418].

Vastikkeettomat yritystuet ja yhteisöveroale

  • Yhteisöveron alennus (20 % -> 18 %): Tämä veronkevennys tekee valtion kassaan noin 800 miljoonan euron vuotuisen aukon [45, 495, 1417]. Valtaosa tutkimuksista ja ekonomisteista (mukaan lukien Valtiovarainministeriön omat arviot) osoittaa, että yhteisöveron kevennyksellä ei ole todistettuja dynaamisia investointi- tai työllisyysvaikutuksia [280, 286, 1417, 1221]. Hyöty suuntautuu pääasiassa suurille pörssiyhtiöille, pankkeille ja ulkomaisille omistajille kasvavina osinkoina [49, 536, 1221, 1417]. Pienyrittäjälle, jonka yritys tekee pientä tulosta tai tappiota, yhteisöveroalesta ei ole mitään hyötyä [1426].
  • Miljardiluokan suorat yritystuet ja verohyvitykset: Valtion budjetissa elinkeinoelämän suoriin tukiin ja verotukiin kulutetaan vuosittain yli 4 miljardia euroa [742, 1418, 1426]. Lisäksi suurten teollisuus- ja kaivoskonsernien "puhtaan siirtymän" verohyvitykset vievät miljardeja tulevista verotuloista [1418, 1426].
  • Sote-jättien Kela-potti: Yhteisistä verovaroista pumpataan satoja miljoonia euroja Kela-korvausten muodossa yksityisille pörssipohjaisille terveysjäteille (kuten Mehiläinen ja Terveystalo), samalla kun pienet paikalliset hoiva- ja fysioterapiayrittäjät puristetaan ulos kilpailutuksista [23, 491, 1019, 1418].

Tätä kehitystä kutsutaan sosialistiseksi kapitalismiksi: suuryritysten ja pääomasijoittajien riskit sosialisoidaan valtiolle, mutta voitot ja osingot yksityistetään [569–570, 1419].

Rakenteellinen vertailu: Suuryritysten ralli vs. Pienyrittäjän todellisuus

Lähdeaineiston pohjalta laadittu vertailutaulukko paljastaa järjestelmän eriarvoisuuden [1426]:

Vertailtava piirreSuuryritysten ralli (Vapaamatkustajat)Pienyrittäjän todellisuus (Maksajat)
Yhteisöveroaste Kevenee 20 % -> 18 % (Lahja pörssiyhtiöille) [45, 1417, 1426]. Ei hyötyä, jos liikevaihto on pientä tai toiminta tappiollista [1426, 503].
Verohelpotukset & tuet Miljardiluokan verohyvitykset, konsernivähennykset ja suorat yritystuet [50, 742, 1418, 1426]. ALV-alarajahuojennuksen poisto & ALV:n nosto 25,5 %:iin [678, 1271, 1426].
Vastuullisuus & valvonta Verotuksessa täysi luottamus, omat ilmoitukset ja konsernikikkailu [412, 1397, 1426]. Kuitintarkka kyttäys, viranomaismielivalta ja YEL-ulosotto [672, 1397, 1426].
Työvoiman saatavuus Julkisesti tuettu halpatyövoimareservi ja paikoittainen sopiminen [116, 155, 1426]. Joustavan keikka-avun menetys 300 € suojaosan poiston vuoksi [1423, 1426].
Asiakaskunta & kysyntä Globaalit markkinat, julkiset suurostot ja vientituet [248, 1426]. Täysin riippuvainen paikallisten ihmisten ostovoimasta [81, 1421, 1426].
Systeemin rooli Voitot ja osingot yksityisille pörssitaseille [1419, 1426]. Hyvinvointivaltion lypsylehmä ilman aitoa sosiaaliturvaa [661, 1426].

4. Keittiönpöydän vuoropuhelu: Sanni, Lassi ja Pekka avaavat pienten yrittäjien ansaa

Pöydän ääressä kahvipannu päästää hitaan suhinansa. Persvako-Pekka istuu nojatuolissaan älypuhelin kourassa, kulmat tiukasti kurttuisena. Näytöllä loistaa uutinen etujärjestön teettämästä gallupista, jonka mukaan valtiovarainministeri Riikka Purra on noussut pk-yrittäjien suosikiksi seuraavaksi pääministeriksi [1029, 1074, 1413–1414].

Pekka laskee puhelimen pöydälle ja katsoo tytärtään Sannia ja poikaansa Lassia [1414].

Pekka: ”Kuulkaas lapset. Minä olen taas täysin ymmälläni. Tässä uutisessa hehkutetaan, miten yrittäjät ylistävät Purran leikkauslinjaa ja huutavat häntä pääministeriksi [1029, 1414]. Mutta samaan aikaan kun minä kävelen meidän kylän raitilla, näen pelkkiä tyhjiä näyteikkunoita ja lappuja ovissa. Konkurssiaalto on rajuin kolmeenkymmeneen vuoteen, ja yrittäjät ympärilläni lopettavat epätoivoisina, kun asiakkailla ei ole enää rahaa [4, 135, 1414]. Miten ihmeessä yrittäjät muka voivat tukea tällaista menoa, vai onko tämäkin jotain sellaista teatteria, jolla meitä duunareitakin on vedätetty?” [1414–1415]

Sanni ottaa puhelimen käteensä ja katsoo uutisen taustatietoja [1415].

Sanni: ”Isä, osut aivan ytimeen. Tämä on oppikirjaesimerkki politiikan teatterista eli niin kutsutusta 'Kato orava!' -taktiikasta [1400, 1415]. Tässä gallupissa Purraa kannatti vain 20 prosenttia vastaajista [1029, 1064, 1415]. Se tarkoittaa, että 80 prosenttia vastaajista toivoi jotakuta muuta tai ei osannut nimetä häntä [1064, 1116]. Kyselyssä oli lisäksi poikkeuksellisen suuri vastauskato: peräti 44 prosenttia eli lähes puolet yrittäjistä jätti kokonaan vastaamatta [1064, 1118]. Tämä 20 prosentin viipale hajanaisessa kentässä kehystetään julkisuudessa 'yrittäjien yksimieliseksi valinnaksi' [1064, 1118, 1415].”

Lassi: ”Eikä siinä vielä kaikki. Kyselyyn vastasi 1 075 pk-yrityksen edustajaa, joista suurin osa oli keskikokoisia tai tiettyyn etujärjestöön kuuluvia yrittäjiä [1064, 1074, 1118]. Suomen sadoista tuhansista mikroyrittäjistä, yksinyrittäjistä ja ammatinharjoittajista valtaosa ei edes kuullut koko kyselystä [1064, 1117]. Mutta uutisella luodaan mielikuva, että 'kaikki yrittäjät' seisoisivat leikkausten takana [1064, 1118, 1415].”

Pekka: ”Mutta miksi ihmeessä mikään pienyrittäjä äänestäisi puoluetta, joka leikkaa hänen omien asiakkaidensa lompakosta?” [157, 1108, 1416]

Sanni: ”Siihen vaikuttaa 'porvarina leikkimisen' kognitiivinen ansa [157, 1108]. Pienyrittäjälle uskotellaan vuosikausia, että hän kuuluu 'parempaan väkeen' ja samaan leiriin suuryritysten ja miljonäärien kanssa [157, 334–335, 1108]. Pienyrittäjä saadaan kannattamaan julkisen sektorin ja sosiaaliturvan leikkauksia, koska hän luulee 'säästävänsä verorahojaan' [157, 334–335, 1108]. Hän ei huomaa, että samalla kun valtio leikkaa sen matalapalkkaisen duunarin ja työttömän tuista, se leikkaa suoraan yrittäjän omasta kassavirrasta [157, 335, 1109, 1421]. Hän huomaa virheen vasta sitten, kun ovi lakkaa käymästä ja laskut kasaantuvat [1277, 1424].”

Lassi: ”Ja siinä vaiheessa kun pienyrittäjä tekee konkurssin, hallitus ei tule apuun [336, 1419]. Suuryhtiö saa miljardiluokan yritystuetoiminnan jatkumiseen, mutta pienyrittäjälle tarjotaan vain YEL-ulosottoa, Yrittäjäkassan tiukkoja ehtoja ja kehotusta 'mennä töihin'” [672, 1397, 1419, 1424].

Pekka: ”No perhana. Eli tässä pelissä pienyrittäjä on maksumiehenä aivan samassa veneessä kuin me duunaritkin!” [111, 662, 1424]

Sanni: ”Aivan täsmälleen, isä. Siksi meidän kirjassa pitää sanoa tämä ääneen: pienyrittäjä ja duunari eivät ole vastustajia, vaan he elävät samasta ostovoimasta [111, 662, 1424–1425]. Ilman ostovoimaista duunaria ei ole menestyvää pienyrittäjää [81, 1421, 1425].”

5. Tietoisesta purkamisesta kohti jälleenrakennusta: Miten pienyrittäjyys pelastetaan?

Jotta pienyrittäjän kujanjuoksu saadaan pysäytettyä ja Suomen kotimarkkinat elpymään, talouspolitiikan suunta on käännettävä ideologisesta talouskurista (austerity) kohti alhaalta ylöspäin rakentuvaa kestävää kasvua (Trickle-up) [110, 113, 194, 274].

Konkreettiset toimenpiteet pienyrittäjyyden pelastamiseksi:

1. Arvonlisäverotuksen uudistaminen ja ALV-alarajan nosto

  • ALV-alarajan nostaminen: Arvonlisäverovelvollisuuden alaraja on korotettava nykyisestä 20 000 eurosta 30 000–40 000 euroon [679, 682, 849, 852]. Tämä poistaa byrokratiaa ja antaa kaikkein pienimmille yksinyrittäjille ja ammatinharjoittajille happea toiminnan alkuvaiheessa [679, 852].
  • Porrastettu liukuma: ALV-velvollisuus tulee toteuttaa liukuvasti välillä 40 000–80 000 euroa, jotta yrittäjälle ei synny jyrkkää verokynnystä eli kasvuloukkua [849, 852].
  • ALV-korotusten peruuttaminen: Yleisen ALV-kannan ja palvelualojen ALV-kantojen korotukset on peruttava kotimaisen kysynnän ja ostovoiman palauttamiseksi [679, 682, 688].

2. Suojaosien palauttaminen ja puskurit keikkatyölle

  • 300–500 euron suojaosan palauttaminen: Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosat on palautettava [32, 624, 857]. Tämä mahdollistaa työttömille lyhyiden työkeikkojen ja tuurauksien vastaanottamisen ilman tukien katkeamista ja tarjoaa pienyrityksille joustavaa työvoimaa sesonkeihin [624, 836, 1423].

3. YEL-vakuutuksen korjaaminen ja yhdistelmävakuutus

  • YEL-maksujen sitominen toteutuneisiin tuloihin: Mielivaltaisista laskennallisista mediaanipalkkatarkistuksista on luovuttava [670, 734]. YEL-maksun on perustuttava yrittäjän todellisiin, tulorekisteristä saataviin tuloihin ja täsmättävä vuosittain verotuksen valmistuttua [670, 734, 853].
  • Yhdistelmävakuutus: Kevytyrittäjille, silpputyöläisille ja apurahansaajille on luotava yhdistelmävakuutus, joka mahdollistaa ansiosidonnaisen turvan kerryttämisen samanaikaisesti sekä palkka- että yrittäjätuloista [673, 734].

4. Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen helpottaminen

  • Palkkaamiskynnyksen madaltaminen: Aloittavalle työnantajayrittäjälle on luotava määräaikainen verohyvitys tai tuki ensimmäisen työntekijän sivukuluihin [623, 627, 682, 703].
  • Sairastamisen kulujen tasaaminen: Pienten yritysten riskiä työntekijän sairastumisesta on kevennettävä siten, että Kela osallistuu sairaspäivärahan korvaukseen jo kolmannen sairauspäivän jälkeen nykyisen kymmenen päivän sijasta [682, 687].

5. Kansan ostovoiman vahvistaminen

  • Paras yrittäjäpolitiikka on pitää huolta siitä, että tavallisella suomalaisella palkansaajalla, eläkeläisellä ja lapsiperheellä on rahaa käytettäväksi [81, 111, 274, 1421]. Kun pienituloisten toimeentulo turvataan, raha palaa välittömästi kotimaiseen kiertoon, mikä pitää pienten yritysten kassakoneet pyörimässä [111, 320, 596, 1409].

Loppusanat: Yrittäjyys alkaa ihmisestä – Ei Excel-taulukosta

Yrittäjyys ei ole pelkkä Y-tunnus, osakeyhtiön perustamisilmoitus tai Excel-laskelma [392–393, 903]. Yritys on vasta seuraus jostakin inhimillisestä: ihmisen osaamisesta, rohkeudesta, ideasta ja halusta rakentaa jotain uutta [392–393, 903].

Talouspolitiikka, joka tarkastelee ihmisiä pelkkinä "menoerinä" tai "laskennallisina työllisyysvaikutuksina", epäonnistuu ymmärtämään yhteiskunnan toimintaa [15, 398, 605]. Kun ihmiseltä viedään tulevaisuudenusko, ostovoima ja turvaverkot, samalla tapetaan se rohkeus ja dynaamisuus, josta uusi yrittäjyys ja työpaikat syntyvät [391, 459, 909].

Pienyrittäjä ja duunari tarvitsevat toisiaan [111, 662, 1424]. Kukoistava hyvinvointivaltio ei ole yrittäjyyden vastakohta, vaan sen tärkein edellytys ja turvaverkko [17, 204, 1283–1284, 1288]. Kun pidämme huolta yhteiskunnan perustasta ja ihmisten arjen ostovoimasta, luomme pohjan Suomelle, jossa jokaisella on oikeus yrittää, työllistää ja pärjätä ilman pelkoa [111, 395, 1298–1299, 1425].

Tämä teksti on osa Leif Kuismasen ja Leksanet-sivuston yhteiskunnallista analyysisarjaa sekä tekeillä olevaa kirjakäsikirjoitusta "Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?".

Kirjan tekemisessä poimin keskusteluista pätkiä ja tallennan se lähdetiedoiksi. Lähdetietoja minulla on tällä hetkellä n. 1500 erilaista kommenttia sekä lisäksi jokunen sata kolmuni kirjoitusta eri lähteistä. Vielä lisäksi hallituksen omia tiedonantoja, sekä tilastoja.
Kyseessä on Gemini Notebook tekoälyn avustuksella luotu kokonaisaineisto josta sitten muokkaan sekä kirjoitan joko kokonaan itse, tai ChtGPT avulla valmista tekstiä.

Esimerkki eräästä keskustelusta

Joukkovoima leikkauspolitiikkaa vastaan V.S ·

Huippuosallistuja · 1 t · Suomen hyvinvointivaltion olemassaoloa on heikennetty jo monta, monta vuotta. Miten voisimme palauttaa hyvinvointivaltion ennalleen? Eikä nyt ole kysymys seuraavien vaalien äänestystuloksesta, joten pyydän, ettei siihen helppoon ratkaisumalliin edes mentäisi. Asian huolellista tarkastelua ja asiallista kommentointia, kiitos!

Leif Kuismanen Aivan totta. Olen elänyt sitä aikakautta kun hyvinvointivaltiota on rakennettu vuosikymmeniä. Täydellinen se ei ole koskaan ollut, eikä sellaiseksi voi edes tulla. MUTTA!! Se kaikki työ on lähes 100% kokonaan tuhottu. Tuhoaminen on jatkunut jo kauan, mutta tämä hallituskausi on ollut aivan uskomaton tuhon luoja. Retoriikkana käytetty "pakko, pakko pakko" on monessa kohdin paljastunut pötypuheeksi. Taustalla on pelkkä ideologia. Jos me ainoitaan saada mitään joskus takaisin, tai rakennettua uudelleen, on lähtökohta meissä itsessämme. Jokainen miettii ensin tarkoin, mitä haluaa ja mitä on valmis tekemään haluamansa eteen. Työsarka tulee olemaan pitkä, mutta mahdollinen. Lähtökohta on "Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?" https://leksanet.com/…/orpo-tuhosi-suomen-mille… Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme? LEKSANET.COM Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme? 

 

Gemini Notebook analyysi: 

V.S alustus ja siihen antamasi vastaus osuvat suoraan kirjan "Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?" ja Leksanet-sivuston pohdintojen syvimpään ytimeen. V. peräänkuuluttaa keinoja vaalipäivän ja parlamentaarisen politiikan ulkopuolelta, ja vastauksessasi palautat katseen siihen, mistä hyvinvointivaltio alun perinkin syntyi: ihmisistä itsestään, yhteisöllisyydestä ja arjen valinnoista.

Lähdeaineiston pohjalta tämä kysymys ja tarvittava korjausliike jäsentyvät seuraavasti:

1. Miksi pelkkä vaalipäivän äänestys ei yksin riitä?

  • Rakenteelliset ansat ja polkuriippuvuus: Pelkkä hallituspohjan vaihtuminen vaaleissa ei automaattisesti palauta purettuja rakenteita, sillä talouspolitiikka on sidottu tiukkoihin kehyksiin ja "velkajarruun", joka pakottaa tulevatkin hallitukset sopeutusohjelmiin, ellei poliittista liikkumavaraa oteta tietoisesti takaisin [42, 112–113, 301].
  • Shifting baseline eli "uusi normaali": Hidas ja asteittainen leikkaaminen saa kansalaiset sopeutumaan heikentyneeseen palvelutasoon [34, 133–134, 153]. Jos ihmisten käsitys normaalista tasosta hämärtyy, yhteiskunnallinen vaatimustaso ja vaihtoehtojen näkeminen hiipuvat.

2. Miten hyvinvointivaltio korjataan ruohonjuuritasolta?

  • Poliittisen lukutaidon kasvattaminen (Sannin oppi: Ymmärrä – Kysy – Vaikuta): Ensimmäinen askel on kielellisen teatterin ja TINA-retoriikan (There Is No Alternative / "ei ole vaihtoehtoja") murtaminen. Luodaan kykyä kysyä: kuka tästä päätöksestä hyötyy, kuka maksaa ja mitä jätetään sanomatta?
  • Yhteisöllisyys ja vastavoimien rakentaminen: Suomalainen hyvinvointivaltio ei syntynyt teknokraattisena päätöksenä, vaan kovan jälleenrakennuksen, liittojen, osuustoiminnan ja järjestöjen yhteistyönä. Vastapaino rahan vallalle syntyy järjestäytymisestä ja "kaveria ei jätetä" -periaatteen elvyttämisestä arjessa.
  • Talouskäsityksen kääntäminen alhaalta ylöspäin (Trickle-up): Hyvinvointivaltion jälleenrakennus vaatii siirtymistä kontrollin ja leikkausten politiikasta luottamukseen ja inhimillisiin investointeihin. Ihmisten ostovoima, terveys ja koulutus ovat talouden moottori, eivät tasetta rasittava kuluerä.
  • Laskennallisten harhojen haastaminen reaalitodellisuudella: Julkisuudessa myytävät "haamutyöpaikat" ja paperilaskelmat (kuten liitteessä esitetty hallituksen laskennallinen +105 000 työllistä vs. Tilastokeskuksen todellinen –64 000 pudotus) on haastettava arjen kokemuksilla ja avoimella datalla.

Tiivistit vastauksessasi olennaisen: tulevaisuus ei ole valmis ennuste, vaan se muodostuu niistä arvoista ja teoista, joita päätämme arjessamme puolustaa.

 

Lähdeluettelo

Lähdeluettelo: Pienyrittäjän kujanjuoksu

Tämä lähdeluettelo dokumentoi luvussa ”Pienyrittäjän kujanjuoksu – Miten ostovoiman romahdus ja ideologinen talouskuri ajavat Suomen kivijalkaa ahdinkoon” käytetyt lähdeviittaukset, niiden taustalla vaikuttavat kommentit, asiantuntijalausunnot, tutkimustiedot sekä empiiriset laskelmat. Otsikkoina toimivat luvun tekstissä esiintyvät viitenumerot [viitteet] järjestyksessä teemoittain ja kappaleittain.

Esipuhe & Johdanto: Myytti yrittäjämyönteisyydestä ja arjen tyhjät liiketilat

[28, 470]

  • Teema: Reaalitodellisuus vs. juhlapuheet yrittäjyydellä nousemisesta.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260811 osa29.pdf.
  • Sisältö: Julkisessa poliittisessa debatissa ja etujärjestöjen lausunnoissa toistuva fraasi siitä, miten yrittämisellä ja työllä Suomi saadaan nousuun. Todellisuus arjessa ja pienyrityskentässä on kuitenkin päinvastainen.

[18, 42, 470]

  • Teema: Sääntelyn purkamisen ja verohelpotusten markkinointi kasvumoottorina.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260811 osa29.pdf.
  • Sisältö: Hallituksen ja elinkeinoelämän väitteet siitä, että leikkaukset, sääntelyn purku ja verokevennykset vauhdittaisivat automaattisesti talouskasvua ja työllisyyttä.

[34, 410, 563]

  • Teema: Tyhjät liiketilat ja arjen realiteetit taajamissa.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Konkreettiset havainnot pienten kaupunkien ja lähiöiden liikekeskuksista, joissa näyteikkunoiden lopetuslaput ja autioituminen lisääntyvät ostovoiman kadotessa.

[4, 5, 135, 360]

  • Teema: Konkurssiaalto ja pienyrittäjien selviytymiskamppailu.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?.
  • Sisältö: Tilastotiedot ja raportit yrityskonkurssien nousemisesta korkeimmalle tasolleen yli 30 vuoteen (mm. rakennus-, palvelu- ja kaupan aloilla).

[22, 128, 359]

  • Teema: Tietoinen talouspoliittinen linja ja leikkausten kerrannaisvaikutukset.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260811 osa29.pdf.
  • Sisältö: Analyysi siitä, ettei pienyrittäjien ahdinko johdu suhdanteista, vaan tietoisesta päätöksestä leikata kotimaista kysyntää ja siirtää veroastetta kulutukseen.

[1421]

  • Teema: Suomen yritysrakenteen mikroyrittäjävaltaisuus.
  • Lähdeaineisto: persvako pekka osat 1 - 17.pdf (Osa 16: Suuryritysten ralli ja pienyrittäjän todellisuus).
  • Sisältö: Tilastokeskuksen ja Suomen Yrittäjien data: Suomen 570 000 yrityksestä 96,5 % on alle 10 hengen mikroyrityksiä ja yksinyrittäjiä.

[665]

  • Teema: Yksinyrittäjyyden kasvu ja rakenne.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: Yksinyrittäjien osuus kaikista yrityksistä on noussut yli 70 prosenttiin, ja heistä suuri osa toimii matalapalkkaisilla palvelualoilla.

[9, 169, 1421]

  • Teema: Kivijalkayrittäjien riippuvuus kotimaisesta kulutuksesta.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Pienyrittäjät (kampaajat, leipurit, suutarit, siivoojat, autonkorjaajat) eivät elä viennistä tai pörssikursseista, vaan tavallisten paikallisten ihmisten arjen ostovoimasta.

[81, 1421, 1493]

  • Teema: Eläminen tavallisten suomalaisten ostovoimasta.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Yrittäjä Kim Väisäsen ja muiden talousvaikuttajien empiiriset havainnot siitä, että pienten yritysten elinehto on tavallisen kuluttajan lompakko.

[3, 60–61, 228, 343]

  • Teema: Austerity- ja trickle-down -malleista kärsivät mikro- ja palveluyrittäjät.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?.
  • Sisältö: Julkisten menojen kuristaminen (austerity) ja varakkaiden suosiminen (trickle-down) tukahduttavat kotimarkkinat ja siirtävät maksurasitteen mikroyrittäjille.

[4, 9, 82, 1271]

  • Teema: Pienituloisilta leikkaamisen ja kulutusverojen tupla-isku.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Kaksinkertainen puristus: asiakkaiden ostokyky murenee sosiaaliturvaleikkauksilla samalla kun yrittäjän omat kulutusverot ja pakkomaksut nousevat.

1. Kaksinkertainen puristus: Kysynnän kuolema ja nousevat kiinteät kulut

[81, 1421]

  • Teema: ”Jokainen leikattu euro on joltakin yrittäjältä pois.”
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Yrittäjä Kim Väisäsen tunnettu sitaatti, joka kiteyttää reaalitalouden kiertokulun ja julkisten leikkausten suoran vaikutuksen yrittäjien liikevaihtoon.

[18, 44, 136]

  • Teema: Sopeuttamisen ja leikkausten kehystäminen "kannustimiksi".
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf.
  • Sisältö: Retorinen sumuverho, jossa sosiaaliturvan leikkauksia perustellaan työnteon kannustimilla, vaikka ne reaalimaailmassa leikkaavat kulutuskysyntää.

[110, 113, 194, 274]

  • Teema: Trickle-up-moottorin sammuttaminen.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf.
  • Sisältö: Alhaalta ylöspäin suuntautuva talousmalli (Trickle-up): raha kiertää tehokkaimmin silloin, kun pienituloisten ja keskiluokan ostovoimasta pidetään huolta.

[111, 267, 517, 596]

  • Teema: Pienituloisten 100 % kulutusalttius arjen perushankintoihin.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: Pienituloisen saama euro menee lyhentämättömänä kotimaiseen kulutukseen (ruoka, apteekki, palvelut), mikä pitää paikallistalouden pyörät pyörimässä.

[5, 30, 173, 565]

  • Teema: Selviytymismoodi ja etuusleikkausten vaikutus.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Asumistuen ja työttömyysturvan leikkaukset ajavat kotitaloudet karsimaan kaikesta ylimääräisestä ja siirtymään pelkkään välttämättömyyksien ostamiseen.

[561]

  • Teema: Viimeisen satasen hupeneminen nollaan.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Matalapalkkaisten ja tukien varassa elävien vapaasti käytettävissä olevan rahan katoaminen, mikä pysäyttää palveluiden kysynnän.

[9, 144, 303, 563]

  • Teema: Palveluista karsiminen arjessa.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme? & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Konkreettiset esimerkit ostovoiman hiipumisesta: kampaamot, suutarit, siivouspalvelut, pienet remontit ja ravintolat jäävät ensimmäisenä ilman asiakkaita.

[34, 189–190, 563]

  • Teema: Paikallisen ostovoiman menetys ja aluetalouden kerrannaisvaikutukset.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Yhden rahapussin teoria: kun kunnasta tai taajamasta leikataan ostovoimaa, raha poistuu alueellisesta kierrosta ja kuihduttaa paikalliset palvelut.

[396, 561]

  • Teema: 3 000 asukkaan taajaman 300 000 euron ostovoiman menetys.
  • Lähdeaineisto: Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme? & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Laskennallinen esimerkki: 1 % hinnannousu tai etuusleikkaus vie 3 000 asukkaan taajamasta 300 000 euroa vuotuista ostovoimaa pois kivijalkakaupoista.

[396, 561, 1421]

  • Teema: Pysyvä lovi kivijalkayrittäjän kassassa.
  • Lähdeaineisto: Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme? & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Ostovoiman vuoto ei näy suuryhtiöiden taseissa, vaan se kaataa suoraan paikalliset mikroyrittäjät.

[57, 62, 564]

  • Teema: Liikevaihdon pudotus, irtisanomiset ja toiminnan lopettaminen.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Kun liikevaihto ei kata kiinteitä kuluja, yrittäjä joutuu irtisanomaan työntekijänsä ja lopulta ajautuu konkurssiin.

[57, 62, 205]

  • Teema: Työttömyyden kasvu ja oravanpyörän syveneminen taajamissa.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf.
  • Sisältö: Kierre, jossa yrittäjien konkurssit lisäävät alueellista työttömyyttä, mikä vähentää ostovoimaa entisestään.

[19, 173, 589]

  • Teema: Etuusleikkaukset ja ostovoiman romahtaminen taulukossa.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Systemaattinen esitys etuusleikkausten ja veronkorostusten yhteisvaikutuksesta kotitalouksien käytettävissä oleviin tuloihin.

[169, 1421]

  • Teema: Liikevaihto ei kata kiinteitä kuluja.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Kiinteiden kustannusten (vuokrat, sähkö, vakuutukset, verot) säilyminen korkeina samalla kun myynti sakkaa.

[661]

  • Teema: Yrittäjän tinkiminen omasta toimeentulostaan.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: Pienyrittäjä joustaa viimeiseen asti omasta palkastaan ja elintasostaan pitääkseen yrityksen pystyssä.

[1423]

  • Teema: Keikka-avun ja työntekijöiden vähentäminen.
  • Lähdeaineisto: persvako pekka osat 1 - 17.pdf (Osa 16).
  • Sisältö: Pienyritysten pakko karsia kaikki ulkopuolinen keikka-apu ja tuuraukset myynnin hiipuessa.

[26, 68, 564]

  • Teema: Liiketilojen autioituminen ja verotulojen menetys.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Kuntien verotulojen menetykset ja liikekeskusteiden autioituminen pienyritysten kaatuessa.

[301, 564, 759]

  • Teema: Yrittäjän putoaminen velkaantuneena turvaverkon läpi.
  • Lähdeaineisto: Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme? & Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: Konkurssin tehneen yrittäjän karu asema ilman ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja ulosottokierteessä.

[142, 268, 548]

  • Teema: Yleisen ALV:n nosto 25,5 prosenttiin.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Syyskuun 2024 ALV-korotuksen suora isku kuluttajahintoihin ja pienten yritysten myyntimarginaaleihin.

[678, 1271]

  • Teema: ALV-alarajahuojennuksen poisto.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: EU-direktiiviin perustuva ALV-alarajahuojennuksen poisto vuodesta 2025 alkaen ilman kompensoivia toimia pikkuyrityksille.

[1271–1272]

  • Teema: Täysimääräinen ALV heti ALV-rajan ylityttyä.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Laskelmat siitä, miten alarajahuojennuksen poisto toi tuhansien eurojen suoran lisälaskun alle 30 000 euroa vaihtaville mikroyrittäjille.

[95, 185, 410, 679]

  • Teema: Palvelualojen ALV-kannan korotukset 10 % -> 14 %.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Lääkkeiden, liikunnan, majoituksen ja kulttuurin ALV-kiristykset, jotka osui erittäin raskaasti naisvaltaisiin palvelualoihin.

[183, 548, 556, 562]

  • Teema: "Leivottu" ALV-vaikutus tuotanto- ja toimitusketjuissa.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Yleisen ALV:n korotuksen heijastuminen ruoan ja hyödykkeiden pohjahintoihin rahtien, sähkön ja tilavuokrien nousun kautta.

2. Hallituksen sakset ja poistetut puskurit: Suojaosan poisto, kotitalousvähennys ja YEL-ansa

[18, 44, 833]

  • Teema: Työmarkkinamuutokset "kannustimien" nimissä.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: Ideologiset perustelut sosiaaliturvan kiristyksille, jotka todellisuudessa murensivat pienyritysten joustavuutta.

[10, 38, 1422, 1438]

  • Teema: Työttömyysturvan 300 € suojaosan ja toimeentulotuen 150 € ansiotulovähennyksen poisto.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Huhtikuun 2024 sosiaaliturvaleikkaukset, jotka poistivat pienten työtulojen suojaosan kokonaan.

[820, 838, 867, 1422]

  • Teema: Tutkimuslaitosten (VATT, Labore) empiiriset tulokset suojaosan poistosta.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Tieteellinen tutkimus (Journal of Public Economics / Labore / VATT): suojaosan poisto ei lisännyt kokoaikatyötä, vaan romahdutti osa-aikaisen keikkatyön vastaanottamisen.

[1423, 874, 876]

  • Teema: Suojaosan poiston isku pienten yritysten joustavuudelle.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Pienyrittäjien ja tuki-asiantuntijoiden lausunnot: pienyritykset menettivät joustavan keikka-avun sesonkeihin ja sairaustapauksiin.

[836, 1423]

  • Teema: Keikkojen ottaminen ilman byrokraattista Kela-ansaa suojaosien aikana.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Suojaosan toimiessa keikkatyöntekijä saattoi auttaa yrittäjää ilman pelkoa etuuksien katkeamisesta tai kuukausien käsittelyviiveistä.

[831, 836, 1423]

  • Teema: 50 % leikkaantuminen ja maksatuksen viivästyminen ilman suojaosaa.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Tilanne suojaosan poiston jälkeen: pienikin työtulo leikkaa etuudesta puolet pois ja jumittaa Kela-tuet viikoiksi, jolloin työhön meno muuttuu tappiolliseksi.

[149, 1276]

  • Teema: Kotitalousvähennyksen leikkaukset.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Kotitalousvähennyksen heikennykset leikkasivat suoraan siivous-, remontti- ja hoiva-alan pienyrittäjien tilauskirjoja.

[754, 756, 1454]

  • Teema: YEL-uudistuksen valuvika ja yrittäjäköyhyys.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Yrittäjän eläkelain uudistus, joka pakottaa pienituloiset yksinyrittäjät maksuun suhteettoman korkeista YEL-työtuloista.

[669–670, 1368, 1388]

  • Teema: YEL-työtulon sitominen alan työntekijöiden mediaanipalkkoihin.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Lakisääteinen laskentakaava, jossa yrittäjän todellista liikevaihtoa ei huomioida, vaan työtulo arvioidaan alan palkansaajien keskiarvon mukaan.

[754, 756, 1388, 1381–1382]

  • Teema: Eläkeyhtiöiden automaattiset 4 000 euron pakkokorotukset.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Eläkeyhtiöiden kolmevuotistarkistukset, joissa YEL-työtuloja nostettiin kaavamaisesti vastineista ja heikentyneestä liikevaihdosta huolimatta.

[672, 754]

  • Teema: YEL-maksujen maksaminen tuloista, joita yrittäjä ei ole ansainnut.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: Yrittäjän maksutaakkarakenne, jossa pakolliset eläkemaksut saattavat ylittää yrityksen todellisen käteen jäävän palkan.

[672, 758, 1304]

  • Teema: YEL-maksujen ulosottokelpoisuus ja ajautuminen ulosottoon.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: YEL-maksujen suora ulosottokelpoisuus ilman tuomioistuimen päätöstä, mikä ajaa maksuvaikeuksissa olevia mikroyrittäjiä luottotietomerkintöihin ja konkurssiin.

[670, 734, 852–853]

  • Teema: YEL-maksujen sitominen todellisiin tulorekisterituloihin.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: YEL-järjestelmän korjausmalli: maksut on sidottava toteutuneeseen tuloon ja täsmättävä vuosittain verotuksen yhteydessä.

3. "Suuryritysten ralli vs. Pienyrittäjän todellisuus" – Sosialistista kapitalismia suurpääomalle

[45, 49, 134, 1416–1418]

  • Teema: Suuryrityksiä ja suurpääomaa suosiva veropolitiikka.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Analyysi siitä, miten hallituksen veromuutokset keskittyvät suuryritysten ja pääomasijoittajien aseman vahvistamiseen.

[45, 495, 1417]

  • Teema: Yhteisöveron alennus 20 % -> 18 % ja 800 M€ vuotuinen aukko valtion kassaan.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Hallituksen kehysriihiluonnos yhteisöverokannan laskemisesta ja sen aiheuttama suora tulonmenetys julkiselle taloudelle.

[280, 286, 1417, 1221]

  • Teema: Asiantuntijoiden arviot: yhteisöverealesta ei dynaamisia kasvuvaikutuksia.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Valtiovarainministeriön, VATT:n ja taloustieteilijöiden lausunnot: yhteisöveron kevennys ei maksa itseään takaisin eikä lisää investointeja lyhyellä tai keskipitkällä aikavälillä.

[49, 536, 1221, 1417]

  • Teema: Hyödyn valuminen ulkomaisille pääomasijoittajille ja osinkoina.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Yhteisöverealen tosiasiallinen saaja: raha ei kanavoidu uusiin työpaikkoihin vaan osakeostoihin ja ulkomaisille omistajille.

[1426]

  • Teema: Yhteisöverealen hyödyttömyys pienelle ja tappiolliselle yritykselle.
  • Lähdeaineisto: persvako pekka osat 1 - 17.pdf (Osa 16).
  • Sisältö: Pienyrittäjä ei hyödy yhteisöveroalesta, jos liikevaihto on pientä tai yritys tekee tiukan ostovoiman vuoksi nollatulosta/tappiota.

[742, 1418, 1426]

  • Teema: Yli 4 miljardin suorat yritystuet ja verotuet.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Valtion budjetista maksettavat suorat yritystuet ja verotuet, jotka suuntautuvat valtaosin vakiintuneille suuryhtiöille.

[1418, 1426]

  • Teema: Puhtaan siirtymän miljardiluokan verohyvitykset suuryhtiöille.
  • Lähdeaineisto: persvako pekka osat 1 - 17.pdf (Osa 16).
  • Sisältö: Business Finlandin ja valtion myöntämät jättimäiset verohyvitykset kansainvälisille kaivos- ja teollisuusjättiläisille (esim. Anglo American Sakatti Mining).

[23, 491, 1019, 1418]

  • Teema: Sote-jättien Kela-korvaukset ja pienyrittäjien syrjäyttäminen.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Terveydenhuollon Kela-korvausten pumppaaminen pörssipohjaisille terveysjäteille, samalla kun pienten terapeuttien ja hoivayrittäjien toimintaedellytykset ajetaan ahtaalle.

[569–570, 1419]

  • Teema: ”Sosialistinen kapitalismi” suurpääomalle.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Ilmiön käsite: suuryhtiöiden ja sijoittajien tappiot ja riskit sosialisoidaan yhteiskunnalle, mutta voitot yksityistetään pörssitaseisiin.

[1426]

  • Teema: Suuryritysten ralli vs. Pienyrittäjän todellisuus -vertailutaulukko.
  • Lähdeaineisto: persvako pekka osat 1 - 17.pdf (Osa 16).
  • Sisältö: Järjestelmällinen koonnos suuryhtiöiden etujen ja mikroyrittäjien maksutaakan välisestä rakenteellisesta kuilusta.

4. Keittiönpöydän vuoropuhelu: Sanni, Lassi ja Pekka avaavat pienten yrittäjien ansaa

[1029, 1074, 1413–1414]

  • Teema: Etujärjestön teettämä Yrittäjägallup ja Riikka Purran suosio.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Uutisointi Suomen Yrittäjien teettämästä gallupista, joka nosti otsikoihin väitteen Purran asemasta yrittäjien ykkössuosikkina.

[1414]

  • Teema: Pekan ihmettely gallupin ja tyhjien liiketilojen ristiriidasta.
  • Lähdeaineisto: persvako pekka osat 1 - 17.pdf (Osa 16).
  • Sisältö: Arjen havaintojen ja uutisotsikoiden törmäys: miten yrittäjät voisivat tukea leikkauksia, kun liiketilat autioituvat.

[4, 135, 1414]

  • Teema: Konkurssiaalto ja pienten yrittäjien lopettamiset.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Konkreettiset luvut 30 vuoden konkurssi-ennätyksistä palvelu- ja kivijalka-aloilla.

[1400, 1415]

  • Teema: Sannin analyysi etujärjestöjen "Kato orava!" -teatterista.
  • Lähdeaineisto: persvako pekka osat 1 - 17.pdf (Osa 16).
  • Sisältö: Somen ja median viestintästrategia, jolla huomio ohjataan pois ostovoiman murenemisesta ja todellisesta konkurssikurimuksesta.

[1029, 1064, 1415]

  • Teema: Gallupin todellinen kannatus: vain 20 % vastasi Purraa.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Tilastollisen luvun purku: 20 prosentin osuus hajanaisessa kentässä ei tarkoita enemmistöä.

[1064, 1116]

  • Teema: 80 % vastaajista toivoi jotakuta muuta tai ei osannut valita.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Gallupin valtaosa ei seissyt Purran takana.

[1064, 1118]

  • Teema: 44 % vastauskato kyselyssä.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Kyselyn metodologinen heikkous: lähes puolet (473 yrittäjää) jätti vastaamatta kysymykseen pääministerisuosikista.

[1064, 1074, 1118]

  • Teema: Kyselyn otos ja edustavuus.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Kysely toteutettiin 1 075 pk-yrityksen edustajalle, mikä painottui tietyn etujärjestön jäsenistöön.

[1064, 1117]

  • Teema: Mikroyrittäjien ja yksinyrittäjien sivuuttaminen.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Suomen valtaosan muodostavat mikroyrittäjät ja ammatinharjoittajat jäivät kyselyn ulkopuolelle.

[157, 1108, 1416]

  • Teema: Pekan kysymys asiakkaiden leikkaamisen äänestämisestä.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Peruskysymys: miksi ihmeessä yrittäjä äänestäisi leikkauksista, jotka syövät hänen omien asiakkaidensa rahat.

[157, 1108]

  • Teema: Sannin vastaus: "Porvarina leikkimisen" kognitiivinen ansa.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Ideologinen ja psykologinen mekanismi, jossa pienyrittäjä saadaan samaistumaan suurpääomaan ja vastustamaan julkista sektoria.

[157, 334–335, 1108]

  • Teema: Mielikuva parempaan väkeen kuulumisesta.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Uskaus siitä, että leikkaukset koskevat vain "muita" (työttömiä/laiskoja), vaikka ne todellisuudessa osuvat yrittäjän omaan liikevaihtoon.

[157, 335, 1109, 1421]

  • Teema: Todellisuus: leikkaukset osuvat yrittäjän kassavirtaan.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Reaalimallinnus: kun duunarin ja pienituloisen ostovoima leikataan, pienyrittäjän kassakone tyhjenee.

[1277, 1424]

  • Teema: Virheen huomaaminen vasta laskujen kasaantuessa.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Pienyrittäjän herääminen todellisuuteen vasta konkurssiuhkan ja maksuvaikeuksien edessä.

[336, 1419]

  • Teema: Lassin kommentti: hallitus ei tule apuun konkurssissa.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Suuryhtiöt saavat tukea ja veroprosentteja, mutta kaatuvalle mikroyrittäjälle ei tarjota turvaverkkoa.

[672, 1397, 1419, 1424]

  • Teema: Suuryhtiöiden vs. pienyrittäjän kohtelu vaikeuksissa.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Epäsuhta: suuryhtiön johtajat saavat kultaiset laskuvarjot, kun taas pienyrittäjä peritään YEL-ulosottoon.

[111, 662, 1424]

  • Teema: Pekan oivallus: pienyrittäjä ja duunari ovat samassa veneessä.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Oivallus siitä, että pienyrittäjän ja duunarin vastakkainasettelu on keinotekoista, sillä molemmat elävät samasta talouden verenkierrosta.

[111, 662, 1424–1425]

  • Teema: Sannin yhteenveto: pienyrittäjä ja duunari elävät samasta ostovoimasta.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Yhteiskunta-analyysin ydin: ilman ostovoimaista duunaria ei ole menestyvää kivijalkayrittäjää.

[81, 1421, 1425]

  • Teema: Ilman ostovoimaista duunaria ei ole pienyrittäjää.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Lopullinen tiivistelmä siitä, että ostovoima on pienten yritysten ja paikallistalouden ainoa kestävä moottori.

5. Tietoisesta purkamisesta kohti jälleenrakennusta: Miten pienyrittäjyys pelastetaan?

[110, 113, 194, 274]

  • Teema: Kääntäminen kohti Trickle-up -kasvua.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf & Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf.
  • Sisältö: Talouspolitiikan suunnanmuutos: siirtyminen talouskurista ostovoimaa ja kotimaista kysyntää vahvistavaan malliin.

[679, 682, 849, 852]

  • Teema: ALV-alarajan nostaminen 30 000–40 000 euroon.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Konkreettinen lakialoite: arvonlisäverovelvollisuuden alarajan korottaminen pienyrittäjien hallinnollisen ja taloudellisen taakan helpottamiseksi.

[679, 852]

  • Teema: Happea yksinyrittäjille ja byrokratian vähentäminen.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: ALV-rajan korottamisen suora vaikutus yli 80 000 yksinyrittäjän arkeen ja kannattavuuteen.

[849, 852]

  • Teema: Porrastettu liukuma 40 000–80 000 euron ALV-kynnykselle.
  • Lähdeaineisto: Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Kasvuloukkujen ehkäisy ALV-kynnyksellä porrastetun verohuojennusmallin avulla.

[679, 682, 688]

  • Teema: ALV-korotusten peruuttaminen.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Yleisen ALV:n ja palvelualojen ALV-korotusten kumoaminen kotimaisen kysynnän elvyttämiseksi.

[32, 624, 857]

  • Teema: 300–500 euron suojaosan palauttaminen.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Sosiaaliturvan suojaosien palauttaminen ja korottaminen 500 euroon joustavuuden palauttamiseksi.

[624, 836, 1423]

  • Teema: Keikka-avun tarjoaminen pikkuyrityksille ilman tukiloukkua.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma, Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Miten suojaosan palauttaminen mahdollistaa keikkatyöntekijöiden palkkaamisen sesonkiruuheissa.

[670, 734]

  • Teema: Mielivaltaisista YEL-pakkokorotuksista luopuminen.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: Lainsäädäntömuutos, jolla kumiperäisistä eläkeyhtiöiden automaattikorotuksista luovutaan.

[670, 734, 853]

  • Teema: YEL-maksun sitominen todellisiin tulorekisterituloihin.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: YEL-uudistuksen korjaaminen siten, että maksu joustaa automaattisesti yrittäjän todellisen ansiotulon mukaan.

[673, 734]

  • Teema: Yhdistelmävakuutus kevytyrittäjille ja silpputyöläisille.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Monimuotoisen työelämän turvaaminen sosiaalivakuutusjärjestelmässä, joka sallii palkan ja yrittäjätulon yhdistämisen.

[623, 627, 682, 703]

  • Teema: Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen verohyvitys.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Määräaikainen 25 prosentin verohyvitys tai sivukulujen kevennys ensimmäisen työntekijän palkkaamiskynnyksen madaltamiseksi.

[682, 687]

  • Teema: Sairastamisen kulujen keventäminen pienyrityksiltä Kela-korvauksella.
  • Lähdeaineisto: Vasemmistoliiton pienyrittäjäohjelma.
  • Sisältö: Pienten työnantajien omavastuun lyhentäminen työntekijän sairastuessa.

[81, 111, 274, 1421]

  • Teema: Ostovoiman turvaaminen pienituloisille ja lapsiperheille.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Paras yrittäjyyspolitiikka: tavallisen palkansaajan ja lapsiperheen ostovoiman vahvistaminen.

[111, 320, 596, 1409]

  • Teema: Rahan palaaminen välittömästi kotimaiseen kiertoon.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: Pienituloisten ostovoiman vahvistaminen palautuu välittömästi paikallisten yritysten kassavirraksi ja valtion verotuloiksi.

Loppusanat: Yrittäjyys alkaa ihmisestä – Ei Excel-taulukosta

[392–393, 903]

  • Teema: Yrittäjyys inhimillisenä rohkeutena, ei pelkkänä Y-tunnuksena.
  • Lähdeaineisto: Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme? & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Näkemys yrittäjyydestä inhimillisenä luovuutena, rohkeutena ja ihmisten välisenä toimintana.

[15, 398, 605]

  • Teema: Ihmisten tarkasteleminen pelkkinä menoerinä epäonnistuu.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme? & Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf.
  • Sisältö: Teknokraattisen talouspuheen arvostelu: ihminen ei ole laskennallinen luku Excelissä, vaan yhteiskunnan perusta.

[391, 459, 909]

  • Teema: Tulevaisuudenuskon ja turvaverkkojen tuhoamisen vaikutukset.
  • Lähdeaineisto: Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?, Orpo tuhosi Suomen 20260719 osa36.pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260821 osa3.pdf.
  • Sisältö: Turvattomuuden ja leikkauspelon lamaannuttava vaikutus, joka tuhoaa uuden yrittäjyyden synnyn.

[111, 662, 1424]

  • Teema: Pienyrittäjän ja duunarin molemminpuolinen riippuvuus.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf, Orpo tuhosi Suomen 20260816 osa32.pdf & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Pienyrittäjyyden ja palkkatyön yhteenkietoutuneisuus kestävässä talousjärjestelmässä.

[17, 204, 1283–1284, 1288]

  • Teema: Hyvinvointivaltio yrittäjyyden tärkeimpänä turvaverkkona.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa 12 .pdf, Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf & Orpo tuhosi Suomen 20260823 doc5 osa25.pdf.
  • Sisältö: Toimivat julkiset palvelut, koulutus ja sosiaaliturva mahdollistavat rohkeuden ottaa yrittäjäriskiä.

[111, 395, 1298–1299, 1425]

  • Teema: Kukoistavan ja pelottoman yhteiskunnan rakentaminen.
  • Lähdeaineisto: Kilpikiiltää ja balalaikkai so osa doc2 osa5.pdf, Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme? & persvako pekka osat 1 - 17.pdf.
  • Sisältö: Tulevaisuuden näkymä: kun ihmisten arki ja ostovoima turvataan, rakennetaan kukoistava, luottamukseen ja aitoon menestykseen perustuva Suomi.

 

OSA2

Lottomatematiikkaa.

Miten tilastolliset keskiarvot ja veromyytit peittävät eriarvoistumisen ja ostovoiman jakautumisen

Johdanto: "Lottomatematiikka" ja tilastollinen silmänkääntötemppu

Suomalaisessa poliittisessa debatissa ja hallituksen talousretoriikassa toistuu säännöllisesti väite siitä, että toteutettu politiikka vahvistaa kaikkien suomalaisten ostovoimaa ja että suurituloisten verohelpotukset "maksavat itsensä takaisin" talouskasvuna [28, 31, 88]. Julkisuudessa esitellään uutisilmoituksia "keskimääräisestä ostovoiman kasvusta" ja muistutetaan toistuvasti, että suurituloisimmat maksavat suurimman osan valtion ansiotuloveroista [193, 219, 440, 534].

Tämä argumentaatio perustuu kuitenkin "lottomatematiikkaan" – ilmiöön, jossa tilastollisilla keskiarvoilla ja kapeilla verokäsitteillä luodaan illuusio yhteisestä hyödystä [110, 298].

Lottomatematiikan ydin: Aivan kuten lotossakin, joku voittaa päävoittona miljoonapotin, jolloin kupongin ostaneiden "keskimääräinen voittosumma" voi näyttää komealta otsikoissa. Tämä tilastollinen keskiarvo ei silti lohduta pätkääkään niitä satojatuhansia pelaajia, joiden käteen ei jäänyt euroakaan – tai joiden lompakosta vietiin viimeisetkin roposet [298, 311–313].

Kun talouspolitiikkaa ja veromuutoksia tarkastellaan tilastokikkailun sijaan koko kansantalouden, kokonaisverotuksen ja reaalisten tuloluokkien valossa, paljastuu täysin päinvastainen todellisuus: voitot keskitetään ylimpään tuloluokkaan, kun taas lasku maksatetaan pieni- ja keskituloisilla sekä julkisilla peruspalveluilla [15, 37, 43, 312–313, 370].

1. Ostovoiman kehitys eri varakkuusluokissa: Kaksi rinnakkaista todellisuutta

Talouslukujen valossa Suomi on jakautunut kahteen rinnakkaiseen todellisuuteen [19]. Toisessa portaassa varakkaat nauttivat veronalennusten ja pääomatulojen tuomasta lisärahasta, kun taas toisessa pienituloiset kamppailevat selviytyäkseen ruokakaupan kassalla ja terveyskeskusmaksuista [19, 107–109].

Laboren ja VATT:n empiiriset laskelmat

Oppositioretoriikan tai mututuntuman sijaan hallituksen leikkaus- ja verolinjan tulokset on todennettu riippumattomien tutkimuslaitosten (kuten Laboren, VATT:n ja Kalevi Sorsa -säätiön) rekisteripohjaisilla mikrosimulaatioilla [180, 284, 346, 350, 370]:

  • Pienituloisin 5 % (Nettomenettäjät): Sosiaaliturvaleikkaukset (asumistuen karsinta, työttömyysturvan 300 euron suojaosan ja lapsikorotusten poisto, indeksijäädytykset) ovat leikanneet heidän käytettävissä olevia tulojaan keskimäärin 828 euroa vuodessa (noin 7 % heidän ennestään niukoista tuloistaan) [312–313, 347, 370].
  • Suurituloisin 5 % (Voittajat): Hyvätuloisten ansiotuloveron kevennykset ja ylimpien marginaaliverojen lasku ovat kasvattaneet heidän käytettävissä olevia tulojaan keskimäärin 2 137 euroa vuodessa [284, 312–313, 347, 370]. Yli miljoonan euron vuosituloja ansaitsevilla vuotuinen verohyöty nousee jopa 130 000 euroon [284, 310].
  • Köyhyyden syveneminen: Päätösten seurauksena Suomeen on ajettu lähes 100 000 uutta pienituloista, joista peräti 26 000 on lapsia [285, 313, 351].
Tuloluokka / VarakkuustasoVuotuinen muutos käytettävissä olevissa tuloissaMuutoksen pääasiallinen syy
Alin 5 % (Pienituloiset, työttömät, opiskelijat) – 828 € / vuosi (–7 % tuloista) [347, 370] Asumistuen leikkaukset, 300 € suojaosan poisto, indeksijäädytykset [34, 109, 349].
Pieni- ja keskituloiset (2 000 – 3 500 €/kk) + 0 € ... + 150 € / vuosi (Kausittainen nolla) [205, 312, 564] Ansiotuloveron pieni kevennys sulaa ALV-korotuksiin ja vähennysten poistoon [163, 206, 564].
Suurituloisin 5 % (Yli 100 000 €/v tienaavat) + 2 137 € / vuosi [312, 347] Marginaaliveroprosentin alennus ja solidaarisuusveron lievennys [27, 284].
Huipputuloiset (Yli 1 000 000 €/v ansaitsevat) jopa + 130 000 € / vuosi [284, 310] Ylimpien tuloportaiden verokevennykset ja pääomatulojen erilliskohtelu [284, 364].

"Tilastollinen keskiarvo" – Miten ostovoiman elpyminen naamioidaan

Kun uutisissa kerrotaan, että "suomalaisten ostovoima kehittyy myönteisesti", kyseessä on Lottomatematiikan oppikirjamainen sovellus [248, 298]:

  1. Todellinen reaalipalkkojen hidas elpyminen johtuu ammattiliittojen neuvottelemista palkankorotuksista ja inflaation hidastumisesta, ei hallituksen leikkauspolitiikasta [107, 305].
  2. Kun ylimmän tulokymmenyksen käteen jäävät tuhannet lisaeurot lasketaan yhteen alimpien tuloluokkien miinusmerkkisten lukujen kanssa, matemaattinen keskiarvo kääntyy lievästi positiiviseksi [77, 298, 528].
  3. Tämä keskiarvo ei kuitenkaan tarkoita, että tavallisen palkansaajan tai eläkeläisen ostovoima olisi kasvanut – se tarkoittaa vain sitä, että rikkaiden rikastuminen Peittää tilastoissa köyhien köyhtymisen [298, 528].

2. Verohelpotusten myytti: Kuka maksaa ja kuka käärii hyödyn?

Oikeistolaisessa talouspuheessa toistetaan kahta keskeistä väitettä: 1) Veronkevennykset kohdistuvat pääasiassa pieni- ja keskituloisille, ja 2) Rikkaat maksavat jo nyt 'kaikki verot', joten heidän verotustaan on kohtuullistettava [193, 207, 412, 440, 498]. Molemmat väitteet perustuvat tarkoitukselliseen käsitteiden sekoittamiseen [364, 391, 542].

A. Vasemmalla kädellä annettua, oikealla otettua

Hallitus hehkuttaa keventävänsä työn verotusta 1,5 miljardilla eurolla [192, 194, 505]. Kun katsotaan tavallisen 2 000–3 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan palkansaajan pussia, "veroale" on pelkkää optista harhaa [209, 215, 564]:

  • Nettovaikutus arjessa: 2 000 euroa kuukaudessa ansaitsevan ansiotulovero kevenee noin 10 euroa kuukaudessa (eli noin 30 senttiä päivässä) [210, 564].
  • Poistetut vähennykset: Samaan aikaan hallitus poisti ammattiyhdistysjäsenmaksujen verovähennysoikeuden, työhuonevähennyksen ja työsuhdepyöräedun [27, 44, 206]. Liittoon kuuluvalle työntekijälle tämä täsmäkiristys syö ansiotuloveron kevennyksen kokonaan [113, 206].
  • Kulutusverojen korotus: Ennen kaikkea yleisen arvonlisäveron nosto 25,5 prosenttiin sekä lääkkeiden, joukkoliikenteen ja kulttuurin ALV-kannan nosto 14 prosenttiin vievät tavallisen perheen pussista satoja euroja vuodessa [1, 95, 232, 469].

B. Miten "Lottomatematiikka" vääristää verotaakan

Väite siitä, että "ylin tulokymmenys maksaa puolet kaikista veroista ja pienituloiset eivät maksa mitään", pohjautuu tietoisesti rajattuun tilastointiin [381, 390, 534, 549]:

  1. Vain valtion ansiotuloveron tuijottaminen: Väite pitää paikkansa ainoastaan silloin, kun tarkastellaan pelkkää valtion progressiivista ansiotuloveroa [390, 534]. Mutta ansiotulovero muodostaa vain pienen osan valtion ja kuntien kaikista verotuloista [538].
  2. Pääomatulojen porsaanreiät: Kaikkein varakkaimmat suomalaiset eivät ota tulojaan palkkana, vaan pääomatuloina, osinkoina ja myyntivoittoina [294, 359, 568]. Pääomatulovero on tasavero (30–34 %), johon progressio ei ulotu [376, 568]. Lisäksi listaamattomien yhtiöiden osinkoverohuojennus mahdollistaa miljonääreille tuloerien nostamisen huojennetusti [185, 365, 640].
  3. Kokonaisveroasteen regressiivisyys: Tampereen yliopiston emeritusprofessori Matti Tuomalan ja VATT:n erikoistutkija Marja Riihelän tutkimukset (Eriarvoisuuden tila Suomessa 2026 -raportti) paljastavat karun tosiasian [358, 364, 381, 569]:
    • Kun lasketaan yhteen kaikki verot (ansiotulovero, kunnallisvero, ALV, valmisteverot ja yritysverot), Suomen verotus kääntyy regressiiviseksi kaikkein suurituloisimmalla prosentilla [358, 380–381, 569].
    • Eli mitä suuremmat tulot miljonäärillä on, sitä PIIENEMPI osuus hänen kaikista tuloistaan menee veroihin [358, 380, 569]. Suurituloisimman promillen kokonaisveroaste on samalla tasolla kuin tavallisen keskituloisen palkansaajan [364, 570].

3. Kulutusverot ja ALV: Käänteinen progressio köyhän selkänahasta

Lottomatematiikan törkein muoto liittyy arvonlisäveroon (ALV). Julkisuudessa ALV esitetään "tasaverona", jossa jokainen maksaa samasta tuotteesta saman prosenttimäärän riippumatta tulotasosta [213, 459, 635].

Poliittisessa analyysissa tätä kutsutaan "Yhden rahapussin teoriaksi" ja kulutusalttiuden logiikaksi [53, 235, 635]:

  • Pienituloisen 100 % kulutusalttius: Pienituloisella työttömällä, eläkeläisellä tai yksinhuoltajalla ei ole säästöjä. Hänen on pakko käyttää 100 prosenttia tuloistaan välittömästi arjen perustarpeisiin – ruokaan, vuokraan, lääkkeisiin, sähköön ja liikkumiseen [110, 235, 618, 635].
  • Käänteinen progressio: Koska pienituloinen kuluttaa kaiken ansaitsemansa rahan ALV-analaisiin tuotteisiin ja palveluihin, arvonlisävero leikkaa suhteellisesti suurimman osan hänen koko kuukausibudjetistaan [232, 636]. Pienituloiselle ALV on kaikkein kallein ja raskain vero [232, 636].
  • Suurituloisen säästösuoja: Suurituloinen sijoittaa ja säästää valtaosan tuloistaan pörssiin, kiinteistöihin tai sijoituskuoriin, jotka ovat kulutusverotuksen ulkopuolella [35, 107, 636]. ALV-korotus koskee vain sitä pientä murto-osaa hänen tuloistaan, jonka hän käyttää kulutukseen [636].

Esimerkki: Kun hallitus nosti yleisen ALV:n 25,5 prosenttiin ja lääkkeiden ALV:n 14 prosenttiin, kyseessä oli suora tulonsiirto alhaalta ylöspäin [231, 238]. Pienituloisen ostovoima mureni, samalla kun suurituloisten veroalea rahoitettiin tästä samasta tasaverokassasta [41, 87, 238, 506].

4. Kansantaloudellinen korttitalo: Trickle-down vs. Trickle-up

Syy siihen, miksi hallituksen talouspolitiikka on johtanut syvenevään taantumaan, korkeaan työttömyyteen (yli 350 000 työtöntä) ja konkurssiaaltoon, löytyy makrotaloustieteen peruskaavoista [12, 107, 117, 308].

talouslogiikka

Ostovoiman murentaminen sammuttaa moottorin

  1. Pienituloinen on talouden paras elvyttäjä: Kun euro annetaan pienituloiselle, se palaa välittömästi ja 100-prosenttisesti paikallisen kenkäkauppiaan, leipurin, kampaajan tai ruokakaupan kassaan [110, 137, 618]. Tätä kutsutaan Trickle-up-moottoriksi [10, 40, 618].
  2. Suurituloisten alhainen kulutusalttius: Kun euro annetaan miljonäärille veronkevennyksenä, hän ei juokse kauppaan ostamaan kymmentä litraa enemmän maitoa [47]. Lisäeuro menee säästöihin, pörssiosakkeisiin tai ulkomaisiin sijoituksiin, josta se ei palaudu kotimaiseen kiertokulkuun [35, 108, 167, 301].
  3. Fiskaalinen kerroin taantumassa: Asiantuntijoiden ja tutkimusten mukaan julkisten menojen leikkaaminen taantumassa synnyttää negatiivisen kertoimen (1,0 – 1,5) [10, 296, 625]. Jokainen pienituloiselta leikattu euro supistaa bruttokansantuotetta yli eurolla, tuhoaa paikallisten yritysten asiakaskunnan ja vähentää valtion ALV-verotuloja [10, 38, 55, 625].

Hallituksen noudattama austerity- eli talouskuripolitiikka yhdistettynä trickle-down-harhaan on luonut itseään ruokkivan kurjistumiskierteen: pienituloisilta leikkaaminen lamauttaa sisämarkkinat, mikä ajaa pienyritykset konkurssiin, nostaa työttömyyttä ja kasvattaa valtion alijäämää entisestään [25, 38, 55, 117].

5. Miten "Lottomatematiikkaa" myydään? Kielellinen kaasuvalotus

Jotta tämä ilmeisen epäoikeudenmukainen ja taloudellisesti haitallinen politiikka saadaan myytyä kansalaisille, käyttöön on otettu järjestelmällinen kielellinen sumuverho ja mielikuvamanipulaatio [2, 3, 52]:

  • "Pesukonevertaus" (Valtio ei ole kotitalous): Julkisuudessa vertaillaan valtiontaloutta tavallisen perheen lompakkoon ja väitetään, että "velaksi eläminen on lopetettava" [52, 318]. Kotitalous ei kuitenkaan voi säätää omia verotulojaan tai vaikuttaa koko yhteiskunnan kysyntään. Kun valtio leikkaa, se leikkaa omia tulevia verotulojaan [55, 117].
  • "Kannustavuuden" eufemismi: Leikkaukset ja ihmisarvoa murentavat toimet naamioidaan kauniiksi sanoiksi. Työttömyysturvan silpomista kutsutaan "työnteon kannustimien parantamiseksi", vaikka avoimia työpaikkoja ei ole tarjolla [13, 227, 339, 406].
  • "Porvarina leikkimisen" ansa: Matalapalkkainen työntekijä tai pienyrittäjä saadaan kognitiiviseen ansaan, jossa hänelle uskotellaan hänen kuuluvan "samaa leiriin" suurpääoman ja miljonäärien kanssa [153, 473]. Hänelle myydään ajatus, että sosiaaliturvan leikkaaminen on pois "laiskoilta muilta", kunnes hän huomaa saksien leikanneen hänen oman perheensä puskurit ja asiakkaiden ostovoiman [153, 304, 473].

Loppusanat: Paluu reaalimaailman faktoihin

"Lottomatematiikka" on vallanpitäjien ja etujärjestöjen rakentama harha, jolla peitetään se karu fakta, että hyvinvointivaltiota ei olla pelastamassa, vaan sen rakenteita siirretään ideologisesti alhaalta ylöspäin [1, 24, 41, 85].

Jos Suomen talous halutaan todella kääntää kestävään kasvuun, tilastollisesta kaasuvalotuksesta on luovuttava:

  1. Oikea ostovoima edellä: Talouden moottori käynnistyy vain vahvistamalla tavallisen ihmisen arjen ostovoimaa (Trickle-up) [40, 325, 609].
  2. Kokonaisverotuksen aukot tukkoon: Pääomatulot ja ansiotulot on saatettava tasapuolisen verotuksen piiriin ja listaamattomien yhtiöiden veroporsaanreiät on tukittava, jotta kokonaisveroaste ei laske kaikkein rikkaimmilla [294, 360, 364].
  3. Työn ja pienyrittäjyyden aito tuki: ALV-alarajoja on nostettava, työttömyysturvan suojaosat palautettava ja kotimaiseen kysyntään nojaavaa kivijalkayrittäjyyttä suojeltava [32, 342, 622].

Vasta kun uskalletaan katsoa Lottomatematiikan taakse, voidaan alkaa rakentaa sellaista hyvinvointivaltiolta, jossa jokaisella on oikeus elää, yrittää ja pärjätä.

Tämä teksti on osa Leif Kuismasen ja Leksanet-sivuston yhteiskunnallista analyysisarjaa sekä tekeillä olevaa kirjakäsikirjoitusta "Millaisen hyvinvointivaltion me rakennamme?".

 

 

Tästä puhutaan nyt!

Vihainen leksa